Yhdysvaltain pörssi osoittaa heikkouden merkkejä

Seuraan Yhdysvaltain pörssiä melko tiiviisti päivittäin, sillä tuo edustaa peräti 55 % maailman osakemarkkinoiden arvosta. Kuten arvata saattaa, kun Yhdysvalloissa tapahtuu jotain, tämä kyllä huomataan meillä varsin pienellä viiveellä; -ja korostetusti. Tällaista on elää ”reunamarkkinoilla”.

Tänä vuonna S&P 500 indeksillä on ollut puutetta nousijoista. Keräsin alle pikatilaston 23.3.2022 tilanteesta suhteessa vuodenvaihteen tilanteeseen Slickchartsin avulla.

Yhtiöitä on peräti 505 Yhdysvaltain 500 suurimpien yhtiöiden listalla, mutta ei oteta tästä stressiä… Erityisen yllättävää ei ole, että öljy-yhtiöt jylläävät listoilla, kuten myös sotakalustoa valmistavia yhtiöitä. Sen sijaan koko kärkiviisikko markkina-arvolla mitattuna on pakkasella, ja erityisesti Meta (aiemmin Facebook) on ollut todellinen katastrofi. Tulos ei kelvannut markkinoille. Ei lähellekään.

Lukumääräisesti miinuksella ovat 65 % yhtiöistä ja plussalla 35% vuoden vaihteen tilanteeseen verrattuna. Muutenkin olen pistänyt merkille, että erittäin monen pienemmän yhtiön pörssikurssi on ottanut reilusti takkiin tänä vuonna. Tai oikeastaan viime syksyn huipputasoihin verrattuna. Monella oli oma huippunsa lokakuussa. Näistä voisi mainita esimerkiksi EPAM Systems, Rivian, Shopify ja Roku, joiden pörssikurssit ovat pudonneet 40 % tai enemmän vuoden alusta.

Yhdysvalloista löytyy peräti 1.441 kpl yhtiötä, jonka kurssi on pudonnut tänä vuonna, ja jonka markkina-arvo nyt on vähintään 1mrd Börsdatan seulonnan mukaan. Nousijoita, vähintään 1mrd USD yhtiöistä, oli saman seulonnan mukaan 964 kpl, eli suhde vaikuttaa olevan suunnilleen sama kuin S&P 500 indeksissäkin. Laskijoita on lukumääräisesti selvästi enemmän kuin nousijoita.

Koska seuraan juuri Rokua, ja joitakin muita hiukan eksoottisempia jenkkiyhtiöitä, olen jo tovin ollut varsin tietoinen näistä muutoksista. Trump osui naulan kantaan kun sanoi ”America comes first”, ja minulle tämä tarkoittaa sitä, että pyrin tunnistamaan heikkouden merkkejä pääindeksissä. Kuten aiemmin kirjoitin, jos sielläpäin ruvetaan kotiuttamaan varoja, niin tämä kotiuttaminen näkyy kohta muuallakin, kuten Suomessa.

Mikään vesitiivis tapa löytää käännettä tämä ei varmasti ole, mutta ajattelen näin; -Jos hyvinkin suositut yhtiöt tai sijoituskohteet eivät enää jaksa nousta saattaa sijoittajien mielipide muuttua nopeastikin. Innostuksen ja motivaation ylläpitämiseen tarvitaan yhä korkeampia kursseja.

Otetaan vielä huomioon, että hyvin moni sijoittaja on siirtynyt markkinoille koronadipin aikoihin. Monella amerikkalaisella sijoittajalla ei oikein ole kokemusta sen suuremmasta pudotuksesta. Esimerkiksi Ukrainan sota ei ole heijastunut muutoin kuin tilanteesta hyötyneiden osakkeiden kursseissa. Täällä Suomessa koetaan tilanne ihan toisenlaisena luonnollisesti.

Mitä tekninen analyysi sanoo?

Kun iso osa yhtiöistä ovat laskusuunnassa, ja nyt myös arvokkaat yhtiöt indeksissä, voisi kuvitella, että tämä näkyy teknisellä puolellakin. Käytän itse kaikissa käyrissä liukuvia keskiarvoja, RSI:tä ja MACD:ta. Niin myös S&P500 indeksillä. Pahaenteinen Death Cross tapahtuikin 14.3.2022 kun 50 päivän liukuva keskiarvo leikkasi 200 päivän liukuvaa kesiarvoa ylhäältä alas. Selvennän sen verran, että käytän SMA, eli yksinkertaisia liukuvia keskiarvoja, niin kuin huomattava osa sijoittajistakin. Alla kuvakaappaus Börsdatan palvelusta (Börsdatan kirjallisella erityisluvalla).

Indeksi on noussut nopeasti pahimmasta laaksosta, mutta SMA200 tuntuu toimivan eräänlaisena vastustustasona. Teknisen analyysin seuraajille tämä ei tule yllätyksenä, kun kerran Death Cross on tapahtunut, tarvitaan reilusti intoa, jotta päästäisiin takaisin nousu-uralle.

Jos koronadippiä ei oteta huomioon, nähtiin edellisen kerran suunnilleen samanlainen Death Cross vuoden 2018 lopussa. Silloin Trump julisti kauppasotaa Kiinaa vastaan, josta seurasi pahin joulukuu pörssissä sitten vuoden 1929 romahdus. Samaan aikaan markkinoilla oli huolia korkojen noususta. Kuulostaako tämä asetelma jotenkin tutulta vuonna 2022? Nytkin Yhdysvallat uhkaa Kiinaa, jos se lähtee tukemaan Venäjää, ja FED oikeasti haluaa korkeampia korkoja. Alla toinen kuvakaappaus Börsdatasta (Börsdatan kirjallisella erityisluvalla) vuoden 2018 tilanteesta.

Indeksi nousi silloinkin melko nopeasti, mutta nousu ei loppujen lopuksi ollut hääppöinen. Nähdään, että loppukesän 2018 huipputaso ylitettiin pysyvästi vasta juuri ennen koronadippiä. Nousuun tuli pidempi tauko, vaikka liukuvat keskiarvot muodostivat Golden Crossin huhtikuussa 2019. Golden Cross on Death Crossin vastakohta, jossa lyhyempi liukuva keskiarvo leikkaa pidempää alhaalta ylös, ja tästä saadaan perinteisesti ostosignaali. Todellisuudessa sen jälkeen toteutunut tylsä kausi nähdään parhaiten suoraan 200 päivän liukuvasta keskiarvosta, se oli kuin vaakaviiva melkein vuoden verran.

Entä jatkossa?

Itse odotan jotain samanlaista kuten 2018-2019. Isompi romahdus ei ole erityisen todennäköistä ainakaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Arvostuskertoimet ovat kuitenkin edelleen erittäin haastavalla tasolla, pienestä korjausliikkeestä huolimatta. Samaan aikaan kun FED todellakin nostaa korkoja ei ole odotettavissa suuria tuottoja, mutta eihän FED nostaisi korkojaan jos sillä vaarannettaisiin talouskasvua. Tilanne siis siltä osin melko rauhallinen.

Klassinen lausahdus ”tämä on osakepoimijan aikaa” pitää nytkin kutinsa. Ihan kaikkeen ei pidä koskea nousevien korkojen aikana. Etenkin kasvuyhtiöt kärsivät yhä korkeammasta tuottovaatimuksesta, varsinkin kun niihin kohdistuu jo nyt kovia odotuksia. Erittäin moni yhtiö on jo nyt syystäkin selvässä laskutrendissä ilman mitään viitteitä paremmasta. Liukuvien keskiarvojen avulla ei tule ainakaan ostettua niitä liian aikaisin.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen. Voit opiskella sijoitusstrategioita, teknistä analyysiä ja ammattimaista osakevarallisuuden hoitoa Osakesijoittaminen II kurssilla alla ilman aikarajaa.

Osakesijoittaminen II, ammattimainen sijoittaminen

Venäjän arvaamattomuus arveluttaa kuitenkin todella paljon. On todella vaikeata tietää mihin suuntaan tilanne kehittyy, eikä uutisointiin oikein ole luottamista. Tämä saa minut varovaiseksi. Kahvirahoilla olen kyllä ostanut suomalaisia osakkeita viime viikolla, mutta korostan, kahvirahoilla. Nyt en kuitenkaan uskalla ostaa lisää, poliittinen riski on valtava varsin monessa yhtiössä valitettavasti. Tiettyjen yhtiöiden omaisuutta saatetaan sosialisoida (=varastaa), samaan aikaan kun monen tällaisen yhtiön pörssikurssi on kohonnut tasolle, jossa tämän riski ei ole huomioitu riittävästi.

Tuore Death Cross S&P500:ssa ei motivoi minua myöskään lisäämään osakepainoa muuallakaan toistaiseksi. Death Cross on aina heikkouden merkki markkinoilla. Lisäksi suhtaudun varovaisesti suuriin jenkkiyhtiöihin hetkeksi ja pysyn edelleen lievässä osakealipainossa, niin kun olen ollut jo pidemmän aikaa. Tammikuussa tosin kevensin salkkua hieman reilummin ihan muista syistä, mutta se on eri tarina.

Tulen seuraamaan indeksin kehitystä tiiviisti jatkossakin, ja 200 päivän liukuva keskiarvo voi hyvinkin toimia vastustustasona jatkossa. Se ei vielä ole laskemaan päin, mutta jos näin tapahtuu nähtäneen vähintäänkin samalainen tilanne kuin vuoden 2018 lopussa, tai kuten vuosien 2015-17 limboa.  Muuhun en tällä hetkellä jaksa uskoa, siksi en ole ainakaan keventämässä osakepainoa. Suomiosakkeiden paino salkussani on melko mitättömällä tasolla tällä hetkellä.

Seuraavaa Golden Crossia nähtäneen aikaisintaan kesällä, ja silloin olemme muutenkin viisaampia Ukrainan sodan kehityksestä. Toivottavasti se on loppu silloin puolustajan eduksi. Ihan hyvin voi lykätä isommat sijoituspäätökset vähintäänkin siihen, varsinkin jos tekee mieli lisätä osakeriskiä.

Svenne Holmström