On monta tapaa arvostaa osakkeita, eikä oikeastaan mikään niistä ole täsmällistä tietoa. Epävarmuus on aina läsnä. Viime kädessä markkinoilla päätetään millä hinnalla osake vaihtaa omistajaa. Silloin myyjällä ja ostajalla on eriävät näkemykset osakkeen oikeasta hinnasta.
Osakkeen arvo perustuu kuitenkin pitkälti tulevaisuuden tapahtumiin. Sijoittaja arvioi miten yhtiö voisi kasvaa ja hinnoittelee yhtiötä sitä mukaan. Myönteisessä vireessä olevan yhtiön arvo nousee melkein poikkeuksetta paljon nopeammin kuin yhtiön varsinainen tekeminen tästä syystä. Myöhemmin saadaan selitys kurssinousulle, kun yhtiö kertoo tekemisestään.
Sijoittajien suosiossa ovat tällä hetkellä Revenio, Qt ja Harvia joihin tutustutaan tarkemmin joidenkin tunnuslukujen avulla tässä kirjoituksessa. Vaikka näiden yhtiöiden tekeminen on suorastaan häikäisevän hyvää, on edelleen muistettava, että hyvästäkään yhtiöstä ei pidä maksaa liikaa. Esimerkiksi Teslan osakkeen hinta on polkenut paikallaan koko tämän vuoden aikana, vaikka yhtiön tekeminen etenee erittäin hyvin. Hinta nousi kerta kaikkiaan liian korkealle tasolle liian nopeasti.
Piensijoittaja voi saada vihjeitä siitä, mitä yhtiöstä odotetaan tutkimalla keskeisiä tunnuslukuja. Tässä siis en lainkaan perehdy yhtiöihin, vaan katson mitä tunnusluvut kertovat meille. Kaikki tunnusluvut perustuvat toteutuneisiin lukuihin ja tietojen lähteenä olen käyttänyt Börsdataa (kirjallisella luvalla).
Revenio
Otetaan esimerkkinä vaikkapa P/S luku joka kuvastaa osakkeen hinnan ja yhtiön liikevaihdon (myynnin) suhdetta. P/S luku vaihtelee toimialoittain ja siksi sitä tulisi verrata vain samalla toimialla toimiviin yhtiöihin. Börsdatan mukaan Revenion tuorein P/S luku Q2/2021 tiedoilla oli 12.8.2021 21,9. Yhtiön rullaava 12kk liikevaihto on 72,4me ja yhtiön markkina-arvo näin 21,9x korkeampi eli vajaat 1,6mrd euroa. Viime vuonna samainen P/S luku oli 13,4 ja sitä edeltävinä vuosina se on pyörinyt 10:n molemmin puolin.
Jos P/S luku on karkeasti kaksinkertaistunut siitä missä se on ollut viime vuosien aikana, voidaan olettaa, että sijoittajat uskovat myös kasvun kaksinkertaistuvan aiempaan verrattuna. Miksi muuten maksettaisiin samasta yhtiöstä selvästi enemmän kuin aiemmin? Alla Revenion lukuja tarkemmin.
Revenio | Q2/2021* | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 |
Liikevaihto (me) | 72,4 | 62,4 | 50,8 | 30,9 | 26,8 | 23,4 | 20,3 |
Muutos % | 29,1 % | 22,8 % | 64,4 % | 15,3 % | 14,5 % | 15,1 % | 26,7 % |
P/S | 21,9 | 13,4 | 9,5 | 10,8 | 10,5 | 8,9 | 9,6 |
Tulos (me) | 16,1 | 13,4 | 9,3 | 8,1 | 6,8 | 5,6 | 6,8 |
Muutos % | 43,8 % | 44,1 % | 14,8 % | 19,1 % | 21,4 % | -17,3 % | 1397 % |
P/E | 98,4 | 62,3 | 52,1 | 41,1 | 41,3 | 37,2 | 28,9 |
P/B | 23,4 | 12,0 | 7,5 | 18,4 | 17,5 | 13,9 | 13,0 |
*tarkoittaa 12kk rullaavaa tietoa
Ensimmäinen havainto on kyllä se, että PS, P/E ja P/B ovat kaikki selvästi korkeammalla tasolla aiempaan verrattuna. Yhtiö on selvästi kallistunut, ja sijoittajien odotukset nousseet. Mitä enemmän sijoittajat odottavat yhtiöiltä sitä korkeammat arvostuskertoimet. Paine on nyt kova Reveniolla.
Pane merkille, kuinka vuosien 2015-2019 vahva liikevaihdon kasvu ei näkynyt P/S luvussa. Osakkeen hinta nousi siis suunnilleen samaa tahtia kuin myynnin kasvu.
Jos katsotaan Q2/2021 kasvulukemaa voidaan todeta, että liikevaihdon kasvu on suunnilleen kaksinkertainen vuosien 2016-2018 lukuihin verrattuna. Sijoittajat ovat tämän hoksanneet ja P/S on myös kaksinkertaistunut.
Toinen mielenkiintoinen luku tässä on P/E, eli yhtiön hinta suhteessa yhtiön tulokseen. Minulla on tapana sanoa, että todella korkea P/E luku ei yleensä ole erityisen huolestuttava asia, sehän tarkoittaa, että tulos on nippa nappa plussalla. Revenion tapauksessa näin ei ole. Tulos on noussut varsin mukavasti mutta osakkeen hinta on noussut paljon nopeammin, joka nostattaa P/E lukua todella korkeaksi. Kasvu maksaa.
Tässä nähdään, kuinka tärkeätä on katsoa lukujen taakse. Vaikka korkea P/E yleensä kielii surkeasta tuloksesta, joko hetkellisesti tai pysyvästi, ei voida suoralta kädeltä tehdä tämä johtopäätös tutkimatta yhtiötä tarkemmin.
Jos yhtiö pystyy ylläpitämään tuollaista yli 40%:n vuotuista tuloskasvua ei tuo P/E 98 ole erityisen suuri ongelma, mutta ellei pysty, tulee Revenio koettelemaan sijoittajien hermoja.
Jos yhtiö takoo parempaa tulosta kuin verrokit voidaan maksaa siitä enemmän. Jos yhtiön kasvu on nopeampi kuin verrokkien, voidaan myös maksaa enemmän, ja vielä jos yhtiö on vähävelkaisempi kuin verrokkien on taas kiva syy maksaa enemmän. Pitää siis löytää ne syyt miksi suostuisi maksamaan jostakin yhtiöstä enemmän kuin muista.
Otetaan kurvit suoriksi esimerkki tästä. Jos tietyn toimialan keskimääräinen P/E on 15, keskimääräisellä tuloskasvulla 5%, voidaan maksaa jopa P/E 30 yhtiöstä jonka tuloskasvu on 10%, edellyttäen, että kasvun oletetaan jatkuvan toimialaa selvästi nopeammin. Kaksinkertainen kasvu mahdollistaa periaatteessa kaksinkertaisen hinnan maksamista.
Siinä se oikeastaan nähdään, tämän yhtiön hinta on tappiin viritetty myös kasvuyhtiöksi. Ainoastaan erittäin vahva kasvu jatkossakin tukee tuollaisia kertoimia. Kasvu ei oikein saa hyytyä tuumaakaan, muuten osakkeen hinta ottaa iskun tai sitten nousun nykyinen kulmakerroin pienenee selvästi jatkossa. Ja siinä sitten sijoittajan oma vastuu alkaa, eli on perehdyttävä yhtiöön. Pystyykö yhtiö ylläpitämään tällaista kasvua? Mitkä asiat puhuvat puolesta, mitkä vastaan?
Qt Group
On helppoa ymmärtää miksi toinen esimerkkimme Qt on sijoittajien suosiossa. Liikevaihto on kolminkertaistunut neljässä vuodessa ja tulos alkaa olemaan vuoden 2015 liikevaihdon kieppeillä. Erinomainen kasvuyhtiö niin kuin Reveniokin. Alla Qt:n luvut:
Qt Group | Q2/2021* | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 |
Liikevaihto (me) | 101 | 79,9 | 59,7 | 46,8 | 37,4 | 32,9 |
Muutos % | 45,7 % | 34,0 % | 27,5 % | 25,2 % | 13,6 % | 14,5 % |
P/S | 35,0 | 11,1 | 5,8 | 3,6 | 4,0 | 3,3 |
Tulos (me) | 20,5 | 12,8 | -0,34 | -2,4 | -3,2 | -1,8 |
Muutos % | 408 % | 3917 % | 85,9 % | 25,8 % | -84,4 % | -277 % |
P/E | 172 | 69,0 | -1036 | -70,2 | -46,9 | -63,0 |
P/B | 76,7 | 29,6 | 20,5 | 9,2 | 7,5 | 13,3 |
*tarkoittaa 12kk rullaavaa tietoa
Taulukosta käy saman tien ilmi, että yhtiötä hinnoitellaan vielä suuremmalla preemiolla kuin Revenio. Tästä maksetaan peräti 35 kertaa myynnin verran, joka on varsin posketon luku melkein riippumatta toimialasta. Myynnistä pitää maksaa kaikki kulut vielä ja viivan alle jää yleensä murto-osa myynnistä. Qt:n tapauksessa noin viidennes myynnistä jää tulokseksi, joka on todella hyvä saavutus. Myynnin kasvu sen sijaan on viiden vuoden aikana ollut samalla tasolla kuin Revenion, mutta sijoittajat odottavat Qt:n kasvavan jatkossa nopeammin kuin Revenio selvästi korkeamman P/S luvun myötä.
Kuten Reveniossakin Qt:lla on erittäin korkea P/E eikä se tässäkään tapauksessa ole seuraamus huonosta tuloksesta. Päinvastoin tulos on noussut mainiosti. Sijoittajilla on vaan todella kovat odotukset sekä liikevaihdon kasvuun, että tuloksen kasvuun, mikään muu ei selitä tuollaisia kertoimia.
Tehdään pieni ajatusleikki, jolla selviää, kuinka kovat odotukset tähän kohdistuu. Ajatellaan, että yhtiön liikevaihto kymmenkertaistuu mutta osakkeen hinta ei muutu. Tulosmarginaali (tulos/liikevaihto) säilyy samalla tasolla. Yhtiön liikevaihto olisi silloin 1.010 miljoonaa euroa ja tulos 205 miljoonaa euroa. Yhtiön markkina-arvo on jo nyt 3,4 mrd. Silloin uusi P/S on 3,5 ja uusi P/E 17, joka olisi varsin siedettävällä tasolla monellakin toimialalla.
Voidaan muotoilla tätä toisinkin. Metsä Boardin ja TietoEVRYn markkina-arvot ovat Qt:n tasolla. Metsä Boardin nykyinen P/E on 13,4, P/B 2,0 ja P/S 1,6. TietoEVRYn P/E on 15,2, P/B 2,1 ja P/S 1,2. Huvittavana sivuseikkana voidaan lisäksi todeta, että Metsä Board jakaa osinkoina 38 % tuloksestaan ja osinkotuotto on 2,8 %. Euroissa mitattuna Metsä Boardin osinko on suunnilleen yhtä paljon kuin Qt:n koko myynti… No, nämä eivät ole keskenään vertailukelpoisia yhtiöitä mitenkään, mutta silti.
Qt:n nykyiset arvostuskertoimet pistävät kyllä hiljaiseksi. En oikein näe miten yhtiön tekeminen teoriassakaan voisi ylläpitää nykyistä pörssikurssia, saati nostattaa sitä nykytasolta. Huipputulos toisensa jälkeen ei oikein riitä, odotukset ovat hirvittävällä tasolla. Yhtiössä ei siis ole mitään vikaa, osakkeen hinnastahan tässä puhutaan. Vaikka tyylipisteitä ei tästä tule, niin nykyinen hinta on minusta mitä todennäköisimmin täydellinen pörssikupla. Kupla jatkuu kunnes puhkeaa.
Harvia
Kolmas sijoittajien suosikkiyhtiö on Harvia. Niin kuin Qt myös Harvia iski pöydälle kovat luvut edellisessä osavuosikatsauksessaan. Qt:n markkina-arvo on kuitenkin 3,5 kertaa suurempi kuin Harvian, ja vasta elokuussa Harvia pääsi miljardikerhoon.
Alla Harvian luvut:
Harvia | Q2/2021* | 2020 | 2019 | 2018 |
Liikevaihto (me) | 150 | 109 | 74,5 | 62,1 |
Muutos % | 78,3 % | 46,9 % | 20,0 % | 3,0 % |
P/S | 7,9 | 2,7 | 2,1 | 1,7 |
Tulos (me) | 27,2 | 15,5 | 9,6 | 6,8 |
Muutos % | 154,7 % | 61,2 % | 41,8 % | 180,9 % |
P/E | 43,7 | 19,4 | 16,2 | 15,6 |
P/B | 16,7 | 4,5 | 2,3 | 1,6 |
*tarkoittaa 12kk rullaavaa tietoa
Tätä taulukkoa tutkiessa tulee mieleen Matin ja Tepon biisi Vauhti kiihtyy… Sekä liikevaihdon että tuloksen kasvu on käsittämätöntä. Miten ihmeessä vauhti kiihtyy noin rajusti prosenteissakin? Tämähän kasvaa nopeammin kuin Qt, tekee parempaa tulosta, on edullisempi ja vaikka vuotuinen kasvu jatkuisi edes 30%:n tasolla olisi se edelleen naurettavan edullinen Qt:n verrattuna. Qt on toki erityisen huono vertailukohta mille tahansa yhtiölle, koska se on niin poikkeuksellisesti hinnoiteltu.
Nämä arvostuskertoimet käyvät ehdottomasti järkeen, eikä Harvia näytä erityisen kalliilta. Toki jos sitä vertaa TietoEVRY:n tai MetsäBoardiin niin onhan se todella kallis, mutta näiden kahden kasvu ei kyllä päätä huimaa. Ja siksi Harviasta voidaankin maksaa korkeampia arvostuskertoimia. On kuitenkin vaikeata tietää missä raja kulkee. Milloin yhtiö on liian kallis? Revenion markkina-arvo on 50% korkeampi vaikka sen myynti on vain 50% Harvian myynnistä. Onko Revenio vai Harvia väärin hinnoiteltu? Tätä ei voi tietää tarkasti, mutta jälkiviisasteluun voidaan jättää runsaasti tilaa. Tutkimalla yhtiöitä tarkemmin voi saada paljon enemmän vastauksia nykytilanteesta.
Mitä tästä opitaan?
Tunnuslukuanalyysi muodostaa käsityksen markkinoiden tavasta hinnoitella arvostaa yhtiöitä. Kun löydetään keskenään vertailukelpoisia yhtiöitä (kuten vaikkapa Nokia ja Ericsson), saadaan erinomainen käsitys odotuksista. Nämä tänään käsitellyt kolme yhtiötä eivät ole keskenään vertailukelpoisia liiketoiminnaltaan.
Ne ovat kuitenkin nopeasti kasvavia yhtiöitä, jotka ovat onnistuneet houkuttelemaan sijoittajia sijoittamaan niihin. Yhtiöt ovat nopeasti vilkaistuna myös varsin samanlaisia liiketoiminnan volyymeilla (Q2/2021 12kk rullaava tulos):
Yhtiö | Liikevaihto | Tulos | Tulosmarginaali | ROE | Markkina-arvo |
Revenio | 72,4 me | 16,1 me | 22,2 % | 23,8 % | 1.566 me |
Qt Group | 101 me | 20,5 me | 20,3 % | 44,6 % | 3.436 me |
Harvia | 150 me | 27,2 me | 18,1 % | 36,7 % | 1.078 me |
Tässä pitää esittää itselleen kysymys, miksi sitten yhtiöt hinnoitellaan niin eri tavalla? Syitä ovat ainakin tuloskasvu, liikevaihdon kasvu, toimiala, liiketoiminnan skaalautuvuus ja tulevaisuuden näkymät. Markkinoiden hinnoittelun perusteella sekä Revenion, että Qt:n odotetaan kasvavan Harvian ohi niin, että heilahtaa.
Itse pidän kovasti tunnuslukuanalyysistä, koska en suostu maksamaan mitä vain yhtiöistä. Jos maksaa liikaa kärsii tuleva tuotto-odotus. Jos maksaa liian vähän voi yhtiössä olla jokin vika. Tunnuslukuanalyysillä voidaan rajata seulottavien yhtiöiden joukko itselleen sopivaksi. Sijoittaminen mm ulkomaisiin yhtiöihin helpottuu koska tunnuslukujen tulkinta on samankaltainen kaikkialla. Ulkomaisten yhtiöiden tunnuslukuihin vaikuttaa toki paikallinen tilinpäätösstandardi.
Tämä ei kuitenkaan poista suorastaan velvollisuutta tutustua yhtiöön ennen kuin tekee sijoituspäätöksensä. Ei osteta sikaa säkissä mukavien tunnuslukujen takia. Tunnuslukuanalyysin avulla olen löytänyt useimmat sijoituskohteeni. Tämän päivän harjoituksen myötä tiedän ainakin yksi yritys, johon en nyt aio sijoittaa, vaikka yhtiössä ei sinänsä ole mitään vikaa.
Svenne Holmström, sijoituskouluttaja ja -valmentaja.
Hyvä analyysi!
Hyvää settiä! Aina oppii uutta.
Perusasiat yhtiöstä saa ilman tunnuslukujen laskua. Sen kun katsoo ne valmiiksi lasketut, ei maksa rahaa eikä vie aikaa. Voit valita, ostatko kallista, joka useimmiten nousee, vai halpaa ja turvallista, jolla ei ole juuri tuottoa edes viidessä vuodessa. Minun valintani on edellinen. Luen Hesarin tuottoluvut vuodessa ja kuukaudessa. Sieltä näkee, mitä pitäisi ostaa tai myydä. Jos yhtiöltä puuttuu P/E-luku, en uskalla satsata, vaikka joukossa on varmasti tulevaisuuden menestyjiä. Tuo on siis koko pörssin pika-analyysi. Sitten tulee tarkempi tutkimus Kauppalehdestä. Hyvä tuotto on etusijalla. Osakeanalyysiin en luota. Jos tulee heikko kvartaali tai hinta muuten putoaa, voi myydä pois osan tai kaikki ja etsiä uusia kohteita.
“Tämän päivän harjoituksen myötä tiedän ainakin yksi yritys, johon en nyt aio sijoittaa, vaikka yhtiössä ei sinänsä ole mitään vikaa.”
Have fun staying poor🚀#qt
Terve Jimmy!
Kiitos kommentistasi! Minusta artikkelin yhtiössä ei ole mitään vikaa. Hienoja yhtiöitä kaikki, tällaisia tarvitaan paljon enemmän Suomeen. Ja mikä parasta, nämä kaikki laittavat Suomen kartalle ja osoittavat, että täälläkin voidaan tuottaa erittäin korkealaatuisia tuotteita ja palveluita.
Sijoitusmielessä on kuitenkin aina pakko ottaa huomioon millä hinnalla tällaisia yhtiöitä voidaan ostaa. Ja siinä se haaste onkin, nämä ovat kaikki varsin hinnakkaita. Harvian hinta onkin tullut hiukan alemmas blogin kirjoittamisesta, ei toki paljon. Revenion on myös korjaantunut alaspäin. Qt ei niinkään. Tänään Qt julkisti jälleen hienon saavutuksen Spotifyn osalta, mutta tiedotteesta ei selviä millainen vaikutus tällä on yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Myönteinen toki, mutta kuinka myönteinen?
Blogin tarkoituksena oli siis tarkistaa yhtiöt nimenomaan tunnuslukujen näkökulmasta, ja blogissa mainitaankin joihinkin otteeseen, että on tutustuttava yhtiöihin myös ennen kuin muodostaa asiasta lopullisen mielipiteensä. Yritin siten melko selvällä tavalla myös osoittaa tunnuslukujen heikkouksia. That being said, nämä ovat kaikki todella hintavia, sekä absoluuttisesti, että omiin historiatietoihinsa. Sijoittajien odotukset ovat näissä hurjia, ja vaatimukset ovat kasvaneet. Aiempi kasvu ei riitä, kasvukertoimen odotetaan moninkertaistuvan jokaisessa. Inderes esittää tämän asian vallan mainolla tavalla eräässä videossaan. Qt:n piti 2,5-kertaistaa myyntinsä 4 vuodessa jotta nykyisestä hinnasta voisi olla laskematta. Tuo oli siis vähimmäisvaatimus, ei suinkaan Inderesin perusskenario! Nyt en valitettavasti löytänyt tuota videota lyhyellä haulla.
En oikein jaksa uskoa, että kertasijoitus näihin esim. 5v. tähtäimellä tuota indeksiä enempää tuottoa. Pitää siis palata tähän blogiin 5 vuoden päästä ja katsotaan miten meni!
Svenne