Pankkikatsaus 2023 ja pankit sijoituskohteena vuonna 2024

pankkikatsaus

Tässä varsin seikkaperäinen pankkikatsaus vuoden 2023 tuloksista. Käyn ensin läpi miltä Suomen pankkisektori näyttää yleisellä tasolla, nyt kun tulokset on julkistettu. Tämän jälkeen katsotaan miltä nayttävät pankit sijoituskohteena 2024. Jutun tarkoituksena on antaa yksityissijoittajille työkaluja pankkien analysoimiseen. Kannattaa lukea ajatuksella loppuun asti, vaikka tekstiä ja kuvia riittää… Aloitetaan kuitenkin jälkiviisastelemalla tasan vuoden takaista pankkianalyysiani 27.2.2023.

Jälkiviisastelu

Tällä tavalla päätin vuoden 2023 analyysiani: Siksi, ja ehkä yllättäen, näen edelleen, että peruspankkiliiketoiminnalla saattaisi pärjätä mainiosti vielä vuosia. Siis ottolainausta ja antolainausta, sekä sen päälle erilaisia lisäpalveluita. Tässä skabassa Oma Säästöpankki on vahvoilla. Vaarana kuitenkin se, että tulee vauhtisokeutta ja riskejä ei osata hinnoitella, tai välttää, antolainauksessa. Suhtaudun varsin neutraalisti pankkialaan tällä hetkellä. Ålandsbankenin hinta on ihan tapissa, se ei kestä mitään vastoinkäymisiä. Muiden osalta melko harva asia puhuu myymisen puolesta, mutta toisaalta en näe merkittävää nousuvaraa enää näiltä tasoilta. Olisikohan se sitten se kuuluisa ”pidä” ja sijoita saadut osingot muualle? Siltä tuntuu.

Miten meni? Korkokatteet nousivat merkittävästi ja kurssit laskivat. Osingoilla paikattiin valtaosa kurssilaskusta ja Oma Säästöpankki oli vahvoilla. Ålandsbankenin muita haastavampi arvostus kostautui, mutta ihan viime hetkillä kurssi nousi (ehkä Ålandsbanken ei halunnut näyttää huonolta kolumnissani?). Saadut osingot olisi tosiaan pitänyt sijoittaa muualle. Alla olevan kuvion aikajänne 27.2.2023 – 27.2.2024.

Kuvan lähteenä jälleen luottotoimittajani Börsdata, jota mielellään suosittelen kaikille, vaikken siitä saa mitään palkkiota tai muuta etua.

Ei hätä ole tämännäköinen ainakaan oman salkkuni kannalta, sillä olin itse Danske Bankin kyydissä ja samalla aikavälillä se nousi +20,35 %. Lisää siitä jäljempänä!

Korkokate räjäytti pankin 2023

En voinut vastustaa kiusausta, tuosta otsikosta olen erityisen ylpeä… 😊 Mutta juuri näin se todellakin meni. Kävin läpi listassa olevien pankkien korkokatteet ja palkkiotuotot vuodelta 2023 ja alla yhteenveto siitä. Nordean, Dansken ja Handelsbankenin luvuissa on vain niiden Suomi-toiminnot. Danske Bankin osalta en löytänyt erittelyä, ja nämäkin luvut löysin vain yhdeltä sivulta melkein 300-sivuisesta Q4/2023-raportista. Luvut ovat miljoonaa euroa ja järjestys korkokatteen mukaan.

Tietojen lähde, pankkien Q4/2023-raportit.

Kun lasketaan vuoden 2023 korkokate ja palkkiotuotot yhteen päästään peräti 8.933 miljoonaan euroon (taulukosta Korkokate + palkkiotuotot + Danske), siis 8,9 miljardiin euroon. Se on peräti 42% enemmän kuin vuonna 2022 (6,3mrd euroa) ja kuten nähdään muutos tuli nimenomaan korkokatteesta.

Tämä ei ole erityisen yllättävää, ottaen huomioon vuonna 2022 rajusti noussutta korkoa, jonka todellinen vaikutus nähtiin 2023 melkein täysimääräisesti. Pankit ovat erittäin korkoherkkiä ja se näkyy selvästi taulukosta. Pankit ovat jo pidemmän aikaa pyrkineet vähentämään korkoherkkyyttään keskittymällä palkkiotuottojen kasvattamiseen, mutta kuten taulukosta nähdään, vuoden 2023 korkokatteen kasvu oli enemmän kuin niiden palkkiotuotot yhteensä. Nämä luvut eivät edusta pankkien tulosta, vaan siihen vaikuttavat näiden lisäksi muut seikat.

Ymmärrä miten pankkien tulos muodostuu

Korkokate muodostuu ottolainauksen ja antolainauksen tuotosta. Mitä vähemmän korkoa pankki maksaa talletuksista ja mitä enemmän korkoa pankki haluaa lainoistaan sitä suuremmaksi korkokate kasvaa. Pankki pystyy vain osittain vaikuttamaan korkokatteeseen, kuten asuntolainojen marginaalien kautta, tai jättämällä maksamatta korkoa käyttelytileille. Valtaosa katteesta tulee markkinakorkojen muutoksista ja varsinaisesta tasosta. Tämä on erittäin relevanttia ymmärtää ennen kuin sijoittaa ensimmäistäkään euroa pankkiin.

Itse koen, että pankit ovat suoraan vertailukelpoisia muihin raaka-aineen tuottajiin, kuten SSAB:en tai Outokumpuun. Näiden tulos pompsahtaa kun teräksen hinta nousee maailman markkinoilla. Tällaisten yhtiöiden varsinaisen tekemisen tulos voi siis olla pienempi kuin varaston arvon muutos. Siksi moni raaka-ainetuottaja pyrkii myös nostamaan tuotteidensa jalostusastetta, tekemällä vaikkapa peltikattoja ja rännejä. Tätä voidaan verrata pankkimaailman palkkiotuottoihin.

Ennen kuin lähdetään vaatimaan pankeilta enemmän palkkiotuottoa (=vähemmän syklistä toimintaa) on hyvä muistaa miten nämä muodostuvat. Palkkiotuottoihin lasketaan palvelumaksut, lainojen nostokulut, korttien vuosimaksut ja kaikki muut pienet ja vähemmän pienet kulut. Haluaisitko sinä maksaa 10% enemmän pankkipalveluistasi? Jos kaikki suomalaiset näin toivoisivat voisi palkkiotuotot nousta 10%.

Ihan noin helppoa se ei ole, koska palkkiotuotoissa on myös mukana rahastojen hallinnointipalkkiot. Mitä enemmän hallinnoitavia varoja sitä enemmän palkkiotuottoja. Tässä pankeilla on kuitenkin isomman luokan haaste, ja se on hyvinkin tunnettu megatrendi sijoitusmarkkinoilla. Jo vuosia sitten USA:ssa uusmerkinnät ETF:iin ja indeksirahastoihin ylittivät merkinnät aktiivisesti hallinnoituihin rahastoihin. Tänä päivänä valtaosa menee halvempiin tuotteisiin.

Valitettavasti minulla ei ole tilastotietoa Suomesta, mutta voisin kuvitella, että meilläkin ETF:t ja indeksirahastot ovat suositumpia kuin aktiivisesti hoidetut rahastot. Pankkien dilemma onkin rahastojen ansaintapuolella. Melkein kaikilla pankeilla on nykyään omat indeksirahastonsa, joilla pyrkivät estämään asiakkaiden siirrot muiden pankkien halvempiin tuotteisiin. Tyypillisen kivijalkapankin indeksirahasto maksaa 0,4-0,5%/v, joka on todella paljon verrattuna ruotsalaisiin vastaaviin, puhumattakaan amerikkalaisista indeksirahastoista ja ETF:stä. Tällä pankit hakevat torjuntavoittoa, mutta on sanomattakin selvää, että vaihto 1,5%:n hallinnointipalkkion osakerahastosta 0,5%:n indeksirahastoon syö kaksi kolmannesta ansainnasta, jota pitää korvata huomattavasti suuremmalla uusmyynnillä.

Palkkiotuottoihin kohdistuu siis painetta, ja tämä on toinen erittäin tärkeä pointti kun analysoidaan pankkeja. Miten pankin AUM, Assets Under Management, eli hallinnoitavat varat kehittyy ja miten ansainta siinä kehittyy? AUM voi kasvaa ilman uusmyyntiäkin arvonmuutosten myötä. Jos pankilla olisi poikkeuksellisen paljon AUM osakerahastoissa kohdistuisi palkkiotuottoihin kohtuullisen paljon heiluntaa ihan pörssiliikkeiden kautta. Toisaalta osakkeiden tuotto-odotus on korkoja suurempi, joten ajan myötä AUM kasvaisi oikein kiitettävästi, kunhan varoista pidetään hyvää huolta. Siinä mielessä rahastoyhtiö ja asiakas ovat samassa veneessä. Molemmat haluavat arvonnousua ja molemmat kärsivät jos arvot laskevat.

Pankkimaailmassa olennaista on verrata tuottojen ja kulujen suhdetta ja tätä esitetään kulu/tuotto tunnusluvulla. Erittäin tehokkaan pankin luku voi olla niinkin matala kuin 40%. Silloin pankilla on 40€ kuluja jokaista 100€ tuottoeuroa kohden. Tällä hetkellä pankkien kulu/tuottosuhde näyttää seuraavalta:

Kulu/tuotto-suhde parantui merkittävästi vuoden aikana, mutta muistakaamme, että jakolaskennassa on kaksi lukua. Pankkien kulut kasvoivat kautta linjan jopa inflaatiota enemmän. Tämä selviää vuosikatsauksia selailemalla. Tämä olisi asettanut painetta kulu/tuotto-suhteeseen, mutta samalla kun korkokate kasvoi hurjasti tämä ei oikein paljastu ainakaan ensisilmäyksellä. Uskoisin pankeilla olevan ainakin sisäisessä käytössään variaatio tästä tunnusluvusta, joka ottaa huomioon vain ne tuotot joihin pankki oikeasti pystyy vaikuttamaan. Varmaa tietoa tästä ei ole.

Jos pankin kulu/tuotto-suhde olisi jatkuvasti muita heikompi voi se johtua kahdesta asiasta. Joko pankissa keskitytään paljonkin konttoriverkostoon ja henkilökohtaiseen neuvontaan, jolloin se on strateginen päätös, mutta yhtä hyvin se voi johtua tehottomuudesta. Suoraa vastausta kumpaan kallistutaan, tulee etsiä vuosikertomuksesta. Pankkialalla IT- ja regulaatioon liittyvät kulut ovat päätä huimaavat, mutta totta kai myös henkilöstökustannukset edustavat merkittävän osan kokonaiskuluista.

Pankkien laadullinen analysointi

Pankkeja siis analysoidaan korkokatteen, palkkiotuottojen ja kulu/tuotto-suhteen avulla. Olennaista on toki myös otto- ja antolainauskannan volyymit ja hallinnoitavien varojen volyymit. Joskus löydetään tehostettavaa, joskus pankki toimii jo erittäin tehokkaasti. Joskus tehostamistoimet menevät överiksi. Esimerkiksi Aktiassa tehostamistoimenpiteitä on tehty edellisen 15 vuoden aikana niin usein, että huomattava määrä avainhenkilöitä on jättänyt firman jatkuvien yt-neuvottelujen seurauksena. Pankkiala on muutenkin ollut myllerryksessä 1990-luvun suuren laman jälkeen ja pankkikonttorien lukumäärä ja pankkien henkilöstön lukumäärä on laskenut hurjasti.

Näiden lisäksi pankin pitää huolehtia vakavaraisuudestaan, sillä se vaikuttaa luotonantoon ja pankin mahdollisuuksiin kasvaa sekä riskinottokyvykkyyteen. Vakavaraisuuden laskenta on sitten korkeampaa matematiikkaa, mutta oletettavaa on, että viranomaiset valvovat tätä erittäin haukkamaisesti. Kukaan ei halua Finanssikriisi 2.0:aa… Sääntely onkin kiristynyt finanssikriisin jälkeen merkittävästi ja Basel III säännöissä vaadittiin yhä enemmän pääomaa pankeilta. Yksi nyrkkisääntö on pitää vähintään 8% omaa pääomaa suhteessa riskipainotettujen saamisten määrään. Suomalaiset pankit ovat keskimäärin hyvinkin vakavaraisia eivätkä lähelläkään tätä rajaa, eikä suurta tarvetta toimenpiteisiin ole. Näin ei aina ole, kun sijoittaa kansainvälisiin pankkeihin. Tämä on yksi näkökulma, jota tulee selvittää ennen sijoituspäätöksen tekoa, sillä vakavaraisuuden paikkaaminen rasittaa mm osingonmaksukykyä.

Tässä yhteydessä Nordea ansaitsee erityismaininnan, sillä siihen kohdistui viime vuosikymmenen alussa kovempi vakavaraisuusvaatimus kuin muilla pankeilla, kun se pääsi (tai joutui) mukaan G-SIFI listalle, jossa ovat mukana rahoitusjärjestelmän kannalta tärkeimmät pankit maailmassa. Sillä listalla se ei enää komeile.

Laadullisessa analyysissä pankkia tarkastellaan muutoin kuten mikä tahansa sijoituskohdetta. Jotkut pankit kasvavat nopeasti, jotkut ovat poikkeuksellisen kannattavia (kuten ROE) ja jotkut eivät oikein onnistu missään. Kokonaisarvion perusteella tehdään sijoituspäätös (osta, lisää, pidä, vähennä, myy).

Pankkien arvostaminen

Periaatteessa pankkien arvostaminen on melko suoraviivaista. Mitä perinteisempi talletus-/asuntolainapankki sitä enemmän voidaan oikaista arvostamisessa. Helpoimmillaan riittää pelkästään P/B tunnusluku päätöksentekoon. Jos pankilla on paljon muutakin toimintaa, kuten varainhoitoa ja muita lisäpalveluita, sitä enemmän vaivaa. Nettovelkaantumisastetta tai omavaraisuusastetta ei tule käyttää lainkaan, sillä ne eivät toimi rahoitusalan yhtiöillä. P/E, P/B ja ROE toimivat oikein hyvin.

Terveen pankin P/B, eli hinnan suhde omaan pääomaan, liikkuu 0,7 – 1,5 asteikolla. Tulkinta on kuten P/B:ssä yleensäkin, mitä matalampi sitä halvempi. Joskus harvemmin pankin P/B on tätäkin matalammalla tasolla. Silloin pitää tutkia tarkemmin syytä tähän. Ongelmallisella saksalaisella Commerzbankilla P/B on vaihdellut 0,1 ja 0,4 välillä edellisen viiden vuoden aikana, mutta ei tilanne ole häävimpi Deutsche Bankilla. Jos on liian matala, kuten alle 0,5 on useimmiten parempi jättää väliin.

Oman pääoman tuotto, eli ROE, on pankkialalla yleensä melko matala, useimmiten 8-12%. Sijoituspalveluyhtiöillä voi sen sijaan olla ihan toiset luvut. Niillä vakavaraisuussäännöt ovat ihan toiset. Esimerkiksi Evlin ROE oli 2023 22,4% ja heidän tavoitteinaan on vähintään 25%. Siitä tavalliset asuntolainapankit voivat vain nähdä unta, kun rahalla pitää tehdä rahaa erittäin rajatulla riskillä. Ei käteisestä kannata maksaa kovinkaan paljon ylihintaa. Vakavaraisuussääntöjen takia omaa pääomaa ei puolestaan voi painaa alas kuin tiettyyn pisteeseen asti, joten ROE voi nousta lähinnä tekemällä parempaa tulosta.

ROE:n ja P/B:n välillä on yhteys, molempien tunnuslukujen nimittäjänä toimii oma pääoma. Mitä kovempi ROE sitä enemmän P/B voidaan maksaa yhtiöstä. Tämä on perussettiä arvostamisessa ja toimii pankeissakin. Tosin vakavaraisuussäännöt johtavat vääjäämättä siihen, että perinteisillä pankeilla P/B:n lasikatto tulee vastaan noin 1,5 kohdalla. Jos pankin arvo nousee tuosta alkaa arvonnousupotentiaali olemaan jo negatiivinen. Se on nähty melko moneen otteeseen vuosien varrella. Alla esimerkkinä Ålandsbanken.

Kaikki kuvat tästä eteenpäin ovat Börsdatan palvelusta (paria Nordnetin kuvaa lukuun ottamatta) 26.2.2024 lukujen mukaan. Ghost Investorilla on sopimus sekä Börsdatan, että Norndetin kanssa tietojen käytöstä koulutustarkoituksessa.

Kuviossa on kolme Y-akselin skaalaa rinnakkain. Vasemmalla pörssikurssi (valkoinen käyrä), keskellä P/B (punainen käyrä) ja oikealla ROE (turkoosi käyrä). Niin kuin Ghost Investorin Tunnusluvut tutuiksi verkkokurssilla tuodaan esille, kun ROE on 10% voi P/B olla 1. Suunnilleen sillä tasolla mentiin vuodet 2016-2020. Vuonna 2021 ROE alkoi nousta ja antoi tilaa maksaa enemmän osakkeestakin. Siitä nähtiin pari ylilyöntiäkin kun P/B ylitti 2,0. Kiinnostuin sijoittamaan tähän kurssinousun innoittamana, mutta nähtyäni P/B:n jätin väliin, enkä ole vieläkään koskenut siihen. Tekeminen näyttää kuitenkin vaikuttavalta.

Yksi syy siihen, että Ålandsbankenin P/B on voinut nousta, johtuu sen tuottorakenteesta. Vuonna 2022 sen palkkiotuotot olivat kovemmat kuin korkokate pitkälti keskittymisestä varainhoitoon. Siinä se on onnistunut hyvin, mutta taseessa on todella paljon talletuksia ja lainoja, joten lasikattoa saavutettiin. Tällä hetkellä P/B on tasolla 1,6, joka ei oikein jätä mitään varaa arvonnousulle lähivuosille. Jos korko laskee, heikkenee ROE, ja koron odotetaankin laskevan.

Jos vertaa Aktiaan, nähdään kuinka erilaisia pankit voivat olla. Aktialla on ollut haasteita pidempään, eikä kurssi saati tekeminen ole päässyt missään vaiheessa kukoistamaan.

ROE on ollut keskimäärin 8,4% edellisen 10 vuoden aikana (punainen katkoviiva). Tällä hetkellä ROE on ensimmäistä kertaa yli 10% 10 vuoteen, mutta sijoittajat eivät ole innostuneet tästä. P/B on tällä hetkellä 0,93, eli aavistuksen 10 vuoden keskiarvon alapuolella. Aktian korkokatteen kasvu jäi verrokeistaan reippaasti jälkeen, joka selittänee tämän. Kaikkien pankkien vuoden 2023 tulos oli hurja kovan korkokatteen takia.

Vuotta 2023 lukuun ottamatta nähdään kuinka tulos ei kerta kaikkiaan ole halunnut nousta ja kun tulos ei nouse ei voida maksaa enempää yhtiöstäkään.

P/E luvulla mitattuna pankit ovat sikahalpoja, mutta tässä yhteydessä pitää muistaa miten syklisiä yhtiöitä tulisi kohdella. Kuten Tunnusluvut tutuiksi verkkokurssilla totean, suhdanteen huipulla sykliset yhtiöt voivat näyttää halvoilta, mutta ne ovatkin useimmiten näennäishalpoja. Miksi maksaa maltaita, jos tuloksen odotetaan laskevan? Pankkien tapauksessa, jos korkokate heikkenee? Alla oleva taulukko paljastaa pankkien näennäishalpa hinnoittelu P/E luvulla.

Tietojen lähde Börsdata 27.2.2024, Börsdatan erityisluvalla

Taulukon perusteella saisimme rahamme takaisin noin seitsemässä vuodessa, ellei mikään muuttuisi. Kun jokin yhtenäinen taulukko näyttää tältä ollaan joko syklisen toimialan suhdanteen huipulla odotusarvona tuloksen painuminen tai sitten syvässä taantumassa ja jakosuhteen osoittaja, eli hinta, on täysin väärä. Niinkin voisi olla, mutta siinä emme ole nyt ainakaan.

Tästä syystä on parempi ottaa mukaan P/B ja ROE samaan taulukkoon, saamme paremman kuvan pankkien oikeasta arvostuksesta.

Tietojen lähde Börsdata 27.2.2024, Börsdatan erityisluvalla

Melko lailla heti huomataan, että Ålandsbanken on joukosta kallein siitäkin huolimatta, että neljällä pankilla on kovempi ROE ja selvästi matalampi P/B. Tanskalaiset pankit pistävät kovasti silmään ja varsinkin Jyske Bankin hinnoittelussa on jotain hämärää. En ole tutkinut asiaa sen enempää. Aktia vaikuttaa myös edulliselta mutta se johtuu tuloksen rämpimisestä.

Yhteenvetona voisi todeta, että P/E on matala ja ROE korkea mainiosti nousseen korkokatteen vuoksi, mutta markkinoilla arvioidaan tämän jäävän tilapäiseksi, siksi pankeista ei oikein makseta tätä enempää tällä hetkellä.

Osingot

Pankkien osinkotuotto on korkea. Tämä yksittäinen tunnusluku on saanut ison määrän sijoittajia tunkemaan varojaan etenkin Nordeaan. Nordea ostaa tämän lisäksi omia osakkeitaan.

Osingon jakosuhde ei vaikuta korkealta, joten siinä mielessä osinko voisi olla kestävällä pohjalla. Meidän pitää kuitenkin muistaa millainen vaikutus korkojen nousulla on ollut korkokatteeseen. Silloin melko monen pankin osinko ei oikein voi tästä enää nousta, mikäli markkinakorot lähtevät alas. Koko pankkiala saattaa jopa olla osinkoansa. Pelkästään osinko ei voi olla ainut valintakriteeri, silloin ollaan melko vaarallisella polulla. Nordeaa harkitsevien sijoittajien tulisi vilkaista alla olevaa kuviota, ennen sijoituspäätöksen tekoa.

Käyrä on melkein Aktian näköinen, joskin ROE on keskimäärin ollut hiukan parempi, 10,4% edellisen 10 vuoden aikana. Se onkin tuonut enemmän luottamusta Nordean suuntaan, kun näitä kahta on vertaillut. Kukaan ei ole oikein rikastunut näillä, mutta koronadipissä Nordeaa olisi saanut erittäin halpaan hintaan. Mielenkiintoista kyllä Nordea ei tykkää 1,5 P/B tasosta. Kun se käy siellä on se kääntynyt vaivihkaa alas taas. Toki korkotilanne oli erilainen 2015 ja 2017, mutta historiasta voi ottaa oppia. Ja kun se käy ykkösessä, se tahtoo ylös taas. En äkkiseltään muista miksi tuohon on jäänyt arvostuslaakso vuodesta 2019 vuoteen 2021.

 

 

Tekeminen näyttää myös samanlaiselta Aktian kanssa, joskin luvut ovat ihan eri tasolla. Nordea on iso pankki. Aavistuksen enemmän on jäänyt tulokseksi saaduista tuloista kuin Aktiassa, mutta muuten samanlaisia ongelmia tuloskasvun kanssa. Jos tulos ei kasva ei kurssikaan nouse.

Jos osakemarkkinoiden pitkäaikainen tuotto on ollut 8-10% luokkaa niin aika lailla siihen tullaan pelkästään osinkotuotolla useimpien kohdalla. Ei tässä jää kovinkaan paljoa jäljelle madolliseen kurssinousuun… Jos P/B on suunnilleen siellä missä se yleensä on viihtynyt, kuten Nordeassa menee potentiaalinen kurssinousu hankalaksi. Vain Oman Säästöpankin osinko näyttää tässä erittäin fiksulta. Heillä onkin melko varovainen osingonjakostrategia, joka saattaa tehdä heistä osinkoaristokraatin jonain päivänä, jos tähtäävät siihen.

Pankkien osinkopolitiikkaa voidaan luonnehtia aktiiviseksi, eli niillä on varsin suora yhteys yhtiöiden tuloksiin.

Case Oma Säästöpankki

Itse olen menestyksekkäästi osannut valita pankit oikein ja kohtuullisen oikeaan aikaan. En ole juurikaan omistanut pankkeja ennen vuotta 2019 sillä fiksumpiakin vaihtoehtoja on ollut. Pankit ovat aina olleet aliedustettuina salkussani, mutta 2019 tilanne muuttui. Kerronpa tässä miten ja miksi itse olen pelannut korttejani pankkien osalta viime vuosien aikana. Koronadipin aikana huomasin, kuinka Oma Säästöpankin hinta tuntui hurjan matalalta. P/B kävi surkeimmillaan alle 0,6-tasolla. Ajattelin, ettei tämä voi olla totta perusterveellä säästöpankilla. Hinta oli karmealla tavalla väärä. Konkurssiuhka ei käynyt edes mielessä, ei silloin eikä nytkään.

Tein nopean päätöksen ostaa P/B:n perusteella ja tavoitteenani oli myydä aikaisintaan tasolla 1, ellei mikään muu muutu. Tämä oli hyvä päätös ja kuten alla näkyy, ostot hajautettiin ajallisesti varsin hyvin. Tuosta puuttuu vielä toisen palveluntarjoajan kautta tehdyt lisäostot.

Kuvan lähde nordnet.fi 

Ensimmäisen punaisen täplä kohdalla myin osan ensiksi hankituista osakkeista ja ostin voittorahoilla uuden kajakin itselleni. Joskus pitää vain juhlia onnistumisiaan. Toisen punaisen täplän kohdalla ollaankin jo P/B tasolla 1,0 ja tavoite saavutettu. Melkein ilmaista rahaa oli tarjolla. Sen jälkeen loput on lentänyt sitä mukaa kun osake on tuntunut kalliilta ja heinäkuun 2022 huipulla käytiin jo P/B 1,7:ssä. ROE oli toki noussut, mutta arvonnousupotentiaali siitä oli erittäin heikolla tasolla, lisäksi osinkotuotto tässä yhtiössä heikko. Ei ollut enää suuria perusteluja jatkaa omistajana, enää oli rippeet jäljellä ja armon vuonna 2024 ei ole yhdessäkään salkussa enää. Suuri kiitos Omalle Säästöpankille mahtavasta kyydistä 5,92 eurosta jopa 22 euroon asti!

Oma Säästöpankin tekeminen kannattaa merkitä muistiin. Harvoin nähdään näin reipasta kasvua esitettävää yhtiötä, joka kaiken kukkuraksi kasvattaa tulosmarginaaliaan. Tämä on hyvinkin ainutlaatuinen yhtiö ja pelkästään tuijottamalla käyriä luulisi kyseessä olevan jokin IT yhtiö. Vaan ei ole, vaan äärimmäisen perinteinen säästöpankki, mutta kasvuhaluisen sellaisen. Itse en ostanut kasvutarinan takia, vaan nimenomaan aliarvostuksen takia.

Näin jälkikäteen, uskoisin ettei tällainen toistu ihan heti. Koronadippi tarjosi mainiot puitteet hankkia halvalla pientä tylsää säästöpankkia. Hinta ei olisi laskenut noin matalalle tasolle, jos se olisi ollut yleisesti tunnettu suuri pankki. Nyt se ei ollut ja sijoittajien tutka ei vaan osunut siihen. Sen jälkeen tuo on aktivoitunut ostamalla kilpailijoitaan, joten yhtiö on ihan toinen nyt kuin silloin. Sitä en voinut silloin aavistaa, se tuli mukavana bonuksena. Vahvistusta tuli matkan varrella lukuisista pörssitiedotteista, joissa avainhenkilöt hankkivat kilpaa yhtiön osakkeita. Sellaisessa kyydissä on mukavaa olla.

Säästöpankkileiri on tiivistänyt rivejään, joten kasvun aikaansaaminen yritysostoin ei ole enää yhtä helppoa. Viimeksi yhtiö hankki Handelsbankenin yksityisasiakastoiminnot, joka näkynee tämän vuoden tuloksessa. Rahkeet ei taida riittää ostamaan vaikkapa Dansken Suomen toiminnot, joten tästä eteenpäin fokus lienee orgaanisessa kasvussa. Hyvänä voimavarana toimivat suurpankkien asiakkaat, jotka haluavat henkilökohtaista palvelua, mitä he mahdollisesti eivät koe saavansa tällä hetkellä.

Case Danske Bank

Tässä meillä on hyvinkin toisenlainen tarina. Tämä jäi kiinni rahanpesusta, sai valtavat sakot ja joutui sijoittajien epäsuosioon. Oli siis syystäkin halpa, kun Oma Säästöpankki oli syyttä halpa. Joskus viitisen vuotta sitten kävin läpi kaikki Nordean osakerahastojen osakeomistukset ja Dansken osake taisi olla vain yhdessä tai kahdessa rahastossa pikkurahalla. Hyvään hallintotapaan kuuluu mm rahanpesun estäminen, joten Danske sai surkean ESG arvosanan, eikä edes suuryhtiönä mahtunut oikein mihinkään salkkuun.

Aika monella kurssilla teen erilaisia listoja kiinnostavista kohteista ja kuvailen miten eri toimialoja hinnoitellaan milloinkin. 2019 tein juuri tällä tavalla ja laitoin samalle listalle Pohjoismaisia suurpankkeja, melkein sama lista kuin yllä! Danske oikein hyppi silmille mataline arvostuskertoimineen.

P/B oli jopa alle 0,5. Joko yhtiö ei selviäisi sakoistaan ja mainehaitoistaan tai sitten palautuisi jossain vaiheessa normaalimpaan hinnoitteluun. Tässä kun ESG arvosana oli surkea, oli vielä lisättävä reilusti kärsivällisyyttä. Tiesin jo ensimmäisen oston yhteydessä, ettei tämä nyt käänny ainakaan nopealla aikataululla. Ensin valaiden pitää löytää tiensä takaisin. Valailla viitataan yleisesti suursijoittajiin, kuten eläkeyhtiöihin ja rahastoyhtiöihin. Koska nämä ovat muille tilivelvollisia eivät välttämättä halua korostaa omistavansa rahanpesusta kiinni jäänyttä, joskin aliarvostettua, pankkia.

Asetin jälleen tavoitteekseni kohtuullinen P/B 1,0 ja aikatauluksi noin viisi vuotta. Matkan varrella hankin vielä lisää useampaan otteeseen eikä kuviosta näy kaikkia ostoja.

Kuvan lähde nordnet.fi 

Mutta tiedätkö mitä? Ei se vieläkään ole P/B:ssä 1,0. Periaatteessa asetin hintatavoitteekseni 200dkk kun ostin sitä reilulla 100 dkk:lla P/B:llä 0,5. Tästä 1,0:an on +100% joten kurssi voisi nousta saman verran ajattelin. Jossain kohtaa siis. Tällä hetkellä oma pääoma osaketta kohden on 204dkk.

Korko oli erittäin matala ostohetkellä ja korkojen nousu on tehnyt hyvää Danskenkin korkokatteelle. Vuoden 2023 tulos oli suorastaan erinomainen. Tämä näkyy myös ROE:n merkittävänä nousuna, tällä hetkellä siedettävällä 12% tasolla. Nordealla ja ruotsalaisilla suurpankeilla ROE on vieläkin suurempi ja voisin kuvitella, että Danske pystyy vielä parantamaan otteitaan ennen kuin korkokate taas kääntyy alas. Näin ollen pysyn kyydissä toistaiseksi. Olen hiljattain asettanut tavoitteeksi 250dkk, joka tarkoittaisi P/B noin 1,25. Silloin se olisi kohtuullisesti hinnoiteltu, takeita ei ole. Jos tavoite saavutetaan myyn Dansket ja juhlin. Itse asiassa ostin jo viime viikolla toisen kajakin, tällä kertaa kohta tulevilla Dansken osingoilla…

Pankit sijoituskohteena vuonna 2024

Pankkien tulokset ovat parantuneet merkittävästi nousseen koron myötä. Ekonomistien korkonäkemykset ovat kuitenkin laskemaan päin, joten painetta tulee tuloksentekoon. Pankeissa mietitään kuumeisesti, millaisia korkosuojauksia tekisivät, joiden avulla korkokate voisi jatkua hyvällä tasolla vielä joitakin vuosia mahdollisen korkojen laskun jälkeenkin. Näin tomimalla pankit voivat vähentää korkoherkkyyttään. Jos korkosuojia tehtäisiin ja korko nousisikin voisi tämä tehdä hallaa korkokatteelle, joten kieli keskellä suuta menevät.

Ottaen huomioon jatkuva siirtymä aktiivisesti hoidetuista rahastoista passiivisesti hoidettuihin rahastoihin ei ne palkkiotuototkaan tule nousemaan raketinomaisesti ainakaan lähivuosina. Pankit hakenevat tässäkin asiassa kuumeisesti uusia ansaintamahdollisuuksia paikatakseen mahdollisia palkkiotuottomenetyksiä. Ei niitä rahastopalkkioita loputtomasti korkealla voida pitää. Matalan koron aikana viritettiin kiinteistörahastoja, Autocall tuotteita ja muita mielikuvituksellisia tuotteita. Kyllä he tiedostavat tilanteen, mutta iso laiva kääntyy hitaasti ja asiakkaat tulevat yhä tietoisemmiksi.

Pankkien P/B ei anna ainakaan liikaa toivoa kurssinousulle. Ne on jo ryhmänä sopivasti hinnoiteltuja, vaikka näyttävät P/E luvulla edullisilta. Minusta paras tuottopotentiaali on jo takanapäin. Jos jotain pitäisi veikata, niin seuraavan viiden vuoden aikana sijoittajat saavat ainakin vuotuiset osingot, jotka eivät juurikaan kasva, pahimmassa tapauksessa pienevät jopa. Kireän sääntelyn takia ROE ei tule nousemaan, päinvastoin. Nordean tavoitteena tälle vuodelle on 15%, ja ostamalla omia osakkeita pyrkivät säilyttämään tämän tason vielä ensi vuonnakin. Jos lainsäätäjät silti haluavat kiristää sääntelyä vielä, kuten laittamalla windfall veroa korkojen nousun mukanaan tuoman ylituoton hillitsemiseksi menee homma yhä hankalammaksi. Tällaista keskustelua käydään mm Ruotsissa, ja tämä on tehnyt sijoittajista varovaisia.

Kurssinousua voisi kertyä ei jaetun tuloksen verran (Eli EPS miinus osingot) ja sen päälle enintään 5-10% koko viideltä vuodelta. Silloin P/B nousisi tästä vielä. Osingot voisi hyvällä omatunnolla ohjata fiksumpiin sijoituskohteisiin. Tämän totesin myös Svenska Ylen radio-ohjelmassa Slaget efter 12:ssa maanantaina 26.2.2024. Mitään romahdusta en näe edessäni ainakaan. Kokonaisuutena ihan siedettävä tuotto-odotus, ottaen huomioon kovat osinkotuotot.

Minusta katse pitäisi pikku hiljaa suunnata muille aloille, jotka hyötyisivät korkojen mahdollisesta laskusta. Heti tulevat kiinteistöyhtiöt mieleen, kuten Kojamo ja muut vastaavat kiinteistösijoitusyhtiöt. Citicon on minun poissuljettujen sijoituskohteiden listalla mm tuoreen sekoilun takia. Kojamolle korkojen nousu on tullut kalliiksi ja asuntojen arvoja on jouduttu kirjaamaan alas. Juuri Kojamon P/B on valahtanut tasolle 0,7, joka tuntuu matalalta. Tällaisen yhtiön P/B:n tulisi olla lähellä 1, mutta kuitenkin aavistuksen sen alla. Ei kiinteistön tai asunnon arvo siitä nouse, vaikka sen omistajana toimii pörssiyhtiö, joten näilläkin on P/B:n osalta lasikatto olemassa. Toisaalta jos korko laskisi olisi mahdollista kirjata kiinteistön arvoja ylös (kunhan asuntomarkkinat käynnistyisivät taas), jolloin oma pääoma kasvaisi.

Toinen hyötyvä joukko ovat kasvuyhtiöt sekä hyvinkin velkaiset yhtiöt. Nämä hyötyisivät aivan varmasti korkojen mahdollisesta laskusta.

Yhteenveto

Itse olin töissä noin 16 vuotta ensin Nordeassa ja sitten Aktiassa lähinnä sijoittamisen parissa ja sen jälkeen olen päätoimisesti kouluttanut sijoittamista yli kuusi vuotta jo. Mitä enemmän kokemusta sitä helpompaa etsiä relevanttia tietoa ja tehdä päätöksiä, ja pankkiala tuntuu hyvinkin tutulta ainakin minulle. Tosin ei tarvitse olla rahoitusalan ammattilainen pärjätäkseen. Kuten huomaat, joskus analysointi ei olekaan niin vaikeata, jos osaa käyttää tarjolla olevia työkaluja hyvin ja ymmärtää miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Toimin niin kuin opetan. Kaikkia aloja ei pysty analysoimaan samalla tavalla kuten pankkeja, esimerkiksi IT-alalla P/B on tunnuslukuna varsin kyseenalainen (ellei ole liian korkea).

Itse olen superhajauttaja, yhtiöitä on yli neljääkymmentä, joten yksittäisen yhtiön tähdenlennosta ei tule vetää liikaa johtopäätöksiä. Pyrin toimimaan järkevästi muidenkin yhtiöiden kohdalla, enkä tässä aina onnistu, mutta mitä enemmän osaamista ja mitä fiksumpaa riskienhallintaa sitä parempaa tulosta aikaansaadaan.

Yhdistämällä fundamenttianalyysiä tunnuslukuanalyysiin, tulkitsemalla korkomarkkinoiden tilannetta ja näkymiä voit pärjätä mainiosti pankkien valinnassa. Esitetyt esimerkit eivät olleet sijoitussuosituksia millään tavalla, jokainen vastaa omista sijoituspäätöksistään ihan itse.

Jos haluat oppia rakentamaan osakesalkkuja, hallitsemaan riskejä, murskaamaan tunnuslukuja jne kannattaa osallistua Ghost Investorin suosittuihin verkkokursseihin! Erikoisuutenamme on esittää asiat helposti ymmärrettävällä tavalla, jotta opit voisi ottaa käyttöön suoraan ja sellaisenaan. Tämä oli sitten suositus! 😊

Svenne Holmström

 

Svenne Holmström

Svenne Holmström on kokenut sijoitusalan ammattilainen. Hän toimi 16 vuotta pankkimaailmassa pääosin sijoitusten parissa ja perusti tämän jälkeen Ghost Investor sijoitusvalmennusyhtiön. Hänen innostava esiintymistapansa ja kyky esittää vaikeita asioita kansantajuisesti on kerännyt laajasti kiitosta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ghost Investor tarjoaa sijoittamisen, säästämisen ja talousasioiden verkkokursseja, webinaareja ja koulutuksia. Lisäksi tarjoamme henkilökohtaista taloudellista neuvontaa. Ghost Investor on osa Holmström Group Oy:tä.

044 7669568 | svenne ( a ) ghostinvestor.fi

https://ghostinvestor.fi/wp-content/uploads/2021/03/cropped-Ghost-Investor-logo.png
STANDING_BLACK_1080x952
Ghost Investor