Osakesalkun hajautus

easter-eggs-g83dd91fc2_1920

Osakesijoittajan tärkein riskienhallintaväline on hajautus. Ilmainen lounas se ei kutenkaan ole, sillä hajauttamisella ei ole tarjolla riskitöntä tuottoa. Tässä blogissa avaan hajauttamisen eri ulottuvuuksia, ja miten eri päätökset vaikuttavat salkun riskiin ja sijoittajan ajankäyttöön. Salkun muita riskienhallintakeinoja olen jo aiemmin käynyt pintapuolisesti läpi blogissani Sijoittajan keskeisimmät riskienhallintavälineet.

Yhtiöiden lukumäärä

Ei kaikkia munia samaan koriin on varmasti kaikille tuttu ilmaisu. Nimenomaan tästä on kyse, kun puhutaan hajauttamisesta eri yhtiöihin. Tavoitteena on vähentää salkun riippuvuus yksittäisen yhtiön tekemisestä. Yhtiöriski voi olla sekä positiivinen, että negatiivinen tekijä.

Tieteellisesti katsoen, salkun riski laskee merkittävästi, kun lisää yhtiöiden lukumäärää salkkuun, mutta tämä lysti loppuu yllättävän nopeasti. Kutakuinkin täydellisen hajautuksen saa, kun salkussa on 20 erilaista yhtiötä. Vaikka tästä lähtisi lisäämään yhtiöiden lukumäärää vaikkapa sadoilla yhtiöillä ei se riski pienene tästä juuri lainkaan.

Kuvan lähde: Ghost Investor, Osakesijoittaminen I kurssimateriaali

On siis mahdollista poistaa yhtiöriski melkein kokonaan, mutta markkinariski säilyy. Tämä on hyvä asia. Haluamme nimenomaan ottaa markkinariskiä, sillä osakesijoittamiseen liittyy lähtökohtaisesti muita omaisuusluokkia parempi tuotto-odotus. Yhtiövalinnoillamme saadaan sitten joko enemmän tai vähemmän tuottoa indeksiin nähden.

Salkun tavoiteltava yhtiöhajautus on erittäin keskeistä sijoitussuunnitelman kannalta. Riski ei ole ainut tekijä tässä päätöksessä, vaan tämä tulee vaikuttamaan olennaisesti sekä tuoton muodostumiseen, että sijoittajan ajankäyttöön

Keskitetty salkku

Keskitetyllä salkulla tarkoitetaan salkkua, joka koostuu 3-8 yhtiöstä. Tätä kutsutaan high conviction ajatteluksi. Sijoittaja on siis vakuuttunut juuri näiden yhtiöiden ylivertaisuudesta muihin yhtiöihin ja indeksiin. Otetaan tästä esimerkki. Kuvitellaan, että sijoittaja on vakuuttunut erään toimialan ylivoimasta. Tämä ei riitä, vaan hänen tulee seuraavaksi päätellä mikä yhtiö tällä toimialalla tulee toimimaan parhaiten. Keskitettyyn salkkuun ei mahdu yhtä yhtiötä enempää samalta toimialalta.

Hyvien valintojen tulisi johtaa ylituottoihin, potentiaalisesti huomattaviin sellaisiin. Osakevalinnassaan tulee todellakin olla tarkka ja valikoiva. Koska mukaan mahtuu pieni lukumäärä yhtiöitä, virheisiin ei oikein ole varaa. Tuurilla on myös roolinsa tässä, sillä oikea yhtiö keskitetyssä salkussa voi nostaa salkun kokonaistuottoa satumaisesti.

Nostan esille tuurin sen takia, että sijoittajalla on harvemmin käytettävissään kaikki markkinoilla oleva tieto. Pitkäaikaiset sijoittajat tietävät mistä puhun, kun jokin yhtiö yllättää tavalla, josta ei olisi voinut uneksia. Esimerkiksi Boreo ja Afarak ovat viime vuoden aikana tarjonneet kunnon viihdettä ja tuottoja omistajilleen.

Tuurilla ei kuitenkaan pärjätä kovinkaan pitkälle, vaan tarvitaan myös osaamista. Sijoittajan osaaminen korostuu nimenomaan keskitetyssä salkussa. Sijoittajan tulee tuntea yhtiöitään kuin omat taskunsa ja osata punnita uusi tieto oikealla tavalla. Koska yhtiöitä on vain kourallisen verran, on aikaa syventyä juuri näihin.

Keskitetyn salkun omistajan tulee kuitenkin olla valppaana jatkuvasti. Pienikin virhe maksaa yllättävän paljon. Näin ollen ei ole oikein varaa antaa yksittäisen yhtiön laskea kuinka paljon tahansa, eli virheet on tunnistettava ajoissa. Sijoittajan kannattaa harkita stop lossien käyttöä, ja laatia tähän selkeitä sääntöjä.

Yhtiöitä salkussa samalla painolla Salkun arvo, kun yksittäinen osake laskee 50% Salkun arvo, kun yksittäinen osake nousee 100%
1 yhtiö – 50 % + 100 %
2 yhtiötä – 25 % +50 %
3 yhtiötä -17,5 % +33.3 %
4 yhtiötä -12,5 % +25 %
5 yhtiötä -10 % +20 %

Tämä johtaa myös siihen, että keskitetty salkku vaatii enemmän läsnäoloa. Koska salkun tuotto on täysin yhtiövetoinen, on melkein pakko seurata yhtiöitä tiiviisti. Stop losseista ei ole juuri mitään hyötyä, jos kirjaudumme verkkopankkiimme kerran kuussa tai harvemmin.

Keskitetyn salkun tuotto on täysin yhtiövetoinen. Jatkuva ylituotto kielii kovasta osaamisesta, alituotto joko vääristä valinnoista tai löysästä riskienhallinnasta.

Hajautettu salkku

Hajautetun salkun pyörittäminen voi tietyllä tavalla olla hieman suurpiirteisempää keskitetyn salkun pyörittämiseen verrattuna. Jos sijoittaja tunnistaa tietyn toimialan hyväksi, hänen ei tarvitse tietää mikä toimialan yhtiöistä tulee menestymään parhaiten. Hän voi poimia siltä sektorilta useamman yhtiön, kunhan ei keskitä liikaa koko salkustaan samalle toimialalle.

Hajautettuun salkkuun voi melko huoletta lisätä yhä uusia yhtiöitä, jos siltä tuntuu. Riskimielessä uuden yhtiön lisääminen ei oikein tuo mitään lisähyötyä. Sen sijaan sijoittaja voi poimia mukaan uusia toimialoja tai ansaintalogiikkoja.

Moderni portfolioteoria (hifistelijöille)

Yhtiöiden lukumäärä on yksi asia, mutta miten niitä tulisi yhdistää on aivan toinen. Ja tässä tavalliset piensijoittajat ovat heikoilla. Toki jos matematiikka sujuu yhtä helposti kuin ruuanlaitto tai autolla ajaminen, niin mikäs siinä.

Harry Markowitz keksi modernin portfolioteorian jo 1950-luvulla, jonka avulla voisi laskea miten valitut yhtiöt kannattaisi yhdistää. Sijoittaja voi halutessaan priorisoida tuottoa tai riskiä, tai sitten hyödyntää molempia rakentaakseen mahdollisimman vähäriskisen salkun tuotto-odotukseen nähden. Alla oleva kuva näyttää pääpiirteittäin miten tämä toimii.

Kuvion lähde: https://www.slideshare.net/HerbMeiberger/berkchapter11optimalportfoliochoicecapm 

Paksumpi käyrä kutsutaan tehokkaaksi rintamaksi, ja mielenkiintoista kyllä tehokkaimmillaan salkun riski voi olla pienempi kuin salkun pieniriskisimmät osakkeet, tuotosta tinkimättä. Siinä kohtaa missä sininen käyrä muuttuu punaiseksi, löytyy tämän esimerkkisalkun pienin mahdollinen riski.

Valitettavasti me piensijoittajat emme tule onnistumaan tässä edes lähellekään. Rahastot pyrkivät kyllä kaikilla tavoilla painamaan riskit alas näiden teorioiden avulla, mutta me tavalliset piensijoittajat joudumme käyttämään maalaisjärkeä. Poimimalla toisiinsa nähden kohtuullisen erilaisia yhtiöitä aikaansaamme ihan kelvollisen lopputuloksen. Onneksi osakesijoittaja ei ole tilivelvollinen kenellekään, sillä useimmiten kun me voitamme indeksejä tapahtuu tämä jokseenkin kohonneella riskillä.

Hajautettu salkku jatkuu…

Salkun arvon selvä lasku on yleensä seuraus markkinoiden levottomuuksista joka yleensä on oston paikka. Etenkin jos keskittyy laatuyhtiöihin. Hajautettu laatusalkku on sanan todellisessa tarkoituksessa buy and forget tyylinen sijoitus, jolla vaurastumista ei juuri voida estää. Jos sijoittaja keskittyy arvo- tai kasvustrategiaan voi ali-/ylituotto tulla markkinoiden rotaatiosta strategioiden välillä. Viime vuosikymmen on ollut kasvusijoittajan kulta-aikaa, myös hajautetussa salkussa.

Hyvin hajautetussa salkussa hyvät tai huonot valinnat eivät oikein korostu. Tällaisen salkun voi siksi melko huoletta jättää olemaan pitkiäkin aikoja. On erittäin epätodennäköistä, että yhtiövalinnat olisivat läpi linjan epäonnistuneita. Etenkin jos yhtiöt maksavat edes jotain osinkoja luulisi yhtiöiden liiketoiminnan makaavan vakaalla pohjalla. Muutenhan hallitus ei esittäisi osinkoja. Teoriassa siis…

Yhtiöitä salkussa, samalla painolla Salkun arvo, kun yksittäinen osake laskee 50% Salkun arvo, kun yksittäinen osake nousee 100%
10 yhtiötä – 5 % +10 %
15 yhtiötä -3,3 % +6,7 %
20 yhtiötä -2,5 % +5,0 %
40 yhtiötä -1,3 % +2,5 %
60 yhtiötä -0,8 % + 1,7 %

Taulukosta voisi äkkiseltään vetää sellainenkin johtopäätös, ettei hajauttamalla ainakaan rikastu, tai sillä ei voi voittaa indeksiä. Tämä ei ole täysin totta.  Markkinat, eli pörssi-indeksi, koostuu merkittävästä määrästä osakkeista. Siinä on siis ihan sama riippakivi, mutta silti tuotto on ollut mainio yli ajan. OMXH25:ssa on nimensä mukaisesti 25 yhtiötä. Melkein kaikissa osakerahastoissa on vähintään 40 yhtiötä.

Hajauttaminen 6:1

OMXH25 indeksi voi tosiaan tuntua monen mielestä varsin tehokkaalta ratkaisulta, mutta tietyllä tavalla tämä on yhdistelmä keskitetystä ja hajautetusta salkusta. Salkun kuusi suurinta omistusta edustavat 58% salkun arvosta. 19 muun yhtiön osuus salkusta on yhteensä vastaavasti 42%. Todellisuudessa indeksin kuuden suurimman yhtiön liikkeet tulevat heijastumaan indeksin kehitykseen vahvemmin kuin näiden 19 pienempien yhtiöiden liikkeet.

Yhtiö Toimiala Osuus%
SAMPO OYJ Rahoitus 10,48
NORDEA BANK ABP Rahoitus 10,23
NOKIA OYJ Teknologia 10,01
KONE OYJ Teollisuus 9,95
UPM-KYMMENE OYJ Teollisuus 9,56
NESTE OYJ Teollisuus 7,97
STORA ENSO OYJ Teollisuus 6,07
FORTUM OYJ Teollisuus 4,74
ELISA OYJ Teknologia 4,31
KESKO OYJ Kulutustavarat 4,16
METSO OUTOTEC OYJ Teollisuus 3,09
WARTSILA OYJ ABP Teollisuus 2,65
ORION OYJ Terveys 2,4
VALMET OYJ Teollisuus 2,4
KOJAMO OYJ Rahoitus 1,9
HUHTAMAKI OYJ Teollisuus 1,83
TIETOEVRY OYJ Teknologia 1,52
QT GROUP OYJ Teknologia 1,27
NOKIAN RENKAAT OYJ Kulutustavarat 1,26
KONECRANES OYJ Teollisuus 1,16
OUTOKUMPU OYJ Teollisuus 1,13
CARGOTEC OYJ Teollisuus 0,81
HARVIA OYJ Kulutustavarat 0,39
SSAB AB Teollisuus 0,36
TELIA CO AB Teknologia 0,35
KÄTEINEN JA LYHYET KOROT 0,01

Lähde https://www.seligson.fi/luotain/FundViewer.php?view=10&lang=0&fid=4444&task=intro tiedot haettu 2.4.2022, rahaston tiedot päivitetty 28.2.2022.

Kymmenkärki edustaa, tätä kirjoitettaessa, jo 77,5% salkun arvosta. Pienimmät viisi edustavat yhteensä 2,7 % salkun arvosta. On siis täysin samantekevää indeksin kannalta mitä Outokummulle, Cargotecille, Harvialle, SSAB:lle ja Telialle kuuluu. Wärtsilän osuus indeksistä on yksinään saman verran kuin nämä yhteensä, ja Wärtsilä on vasta 12. suurin indeksissä.

Syntyy siis dilemma. Teoriassa saisit 25 yhtiötä, mutta lähinnä 6-8 yhtiöllä on väliä tuottojen kannalta. Indeksi on indeksi, mutta suora osakesijoittaja voi omilla päätöksillään vaikuttaa yhtiöiden keskinäiseen painotukseen.

Ajan saatossa olen itse kehittänyt 6:1 laskentatavan hajautuksen rakentamiseen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan salkun suurin omistus on enintään kuusinkertainen salkun pienimpään yhtiöön verrattuna.

Jos minulla olisi OMXH25 mukainen salkku olisi painotukset paljon tasaisemmat yhtiöiden kesken. Jos rajaamme suurimman omistuksen 10%:iin, joka on suositeltavaa hajautetussa salkussa, olisi salkun pienimmässä omistuksessa vähintään noin 1,7% salkusta. Osakesijoittaja ei ole tilivelvollinen kenellekään, joten voimme päättää suoraan, että enintään 10% ja vähintään 2% yhteen yhtiöön.

Tällä tavalla jokaisella omistuksella on euromääräistä merkitystä tuottojen kannalta. Yksikään yhtiö ei ole liian pieni, eikä yksikään hallitse tuottoja. Tämä suojaa meitä myös virheiltä. Jos innostus kasvaa liikaa myymme pienen siivun pois sellaisista yhtiöistä, jotka alkavat hallitsemaan salkkua. Hajautuksen koko idea on rajata riskit.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen. Salkunhallinnan 6:1 sääntöä käsitellään tarkemmin Osakeijoittaminen I kurssilla.

Osakesijoittaminen I

OMXH25 indeksiä tasapainotetaan myös neljästi vuodessa ja sisältö tarkistetaan kahdesti vuodessa. Tasapainotuksessa yli 10%:n osuudet tasataan enintään 10:%iin ja ylimenevä osuus hajautetaan indeksin muihin yhtiöihin. Tietyllä tavalla passiivinen indeksi on siis aktiivisesti hoidettu…

Toimialahajautus

Pelkästään tuijottamalla yhtiöiden lukumäärää ei välttämättä aikaansaada hyvää hajautusta. Etenkin hajautetun salkun pyörittäjän tulisi pohtia millä toimialoilla haluaa olla mukana. Keskitetyssä salkussa tämä ei ole yhtä tärkeätä, yhtiö itsessään on myös toimialavalinta. Keskitetyssäkin salkussa olisi syytä varoa liian lähellä toisiaan olevia yhtiöitä, muuten ottaa turhaa riskiä jopa huomaamatta.

Hajautetussa salkussa ainakin 7-8 toimialaa on ihan hyvä lähtökohta. Maailmalta löytyy kymmeniä toimialoja, joten uuden toimialan lisääminen ei pienennä riskiä, vaan tuo mieluummin uuden ansainnan lähteen salkkuun samalla tavalla kuin uuden yhtiön mukaan ottaminen.

Suhdanne vaikuttaa eri tavalla eri toimialoihin, joten hajautetussa salkussa olisi hyvä pohtia missä vaiheessa suhdannetta ollaan silloin tällöin koska riski muuttuu yli ajan. On suhdanneherkkiä aloja, kuten konepajat ja rakentaminen ja on defensiivisiä aloja kuten ruokayhtiöitä ja lääkevalmistajia. Lisäksi löytyy vielä etu- ja jälkisyklisiä yhtiöitä.

Toimialahajautuksella on siis mahdollista vaikuttaa salkun kokonaisriskiin paljonkin. Salkun tuotto tulee joka tapauksessa olemaan pääosin toimialavetoinen, ei yhtiövetoinen, jota on syytä ymmärtää.

Ansainnan lähde

Toisinaan toimialahajautuskin epäonnistuu, siksi nostan kursseillani aina esille myös ansainnan lähdettä. Havainnollistetaan tämä esimerkillä. Nokian Renkaat, Fortum, Aspo ja Olvi toimivat hyvinkin erilaisilla toimialoilla mutta viimeistään Ukrainan sodan myötä niiden yhteinen riskitekijä, eli Venäjä, paljastui karulla tavalla.

Tässä tapauksessa toimiala- ja yhtiöhajautus ei pelastanut sijoittajaa reilulta pudotukselta. On siis aivan pakko katsoa mihin omat yhtiöt myyvät tuotteitaan ja palveluitaan. Siitä saa sitten hyvän kuvan ansainnan lähteistä. Et halua, että tällaiset riskit tulevat ikään kuin puskista, jos olisit voinut vaikuttaa siihen etukäteen

Itselläni Kiina korostuu salkussani turhan paljon tällä hetkellä. Kone on tullut reippaasti alas, ja tekisi mieli ostaa sitä salkkuun (ei ole ollut salkussa juuri koskaan, koska on aina liian kallis). Mutta, jos ryhtyisin omistajaksi nousisi Kiina riski entisestään salkussani. Mahdollinen sijoitus Koneen osakkeeseen olisi oltava jostakin muusta pois.

Ansainnan lähteen selvittäminen vaatii sijoittajalta keskimääräistä enemmän valppautta. On pakko kahlata läpi yhtiöesityksiä ja poimia olennaisimmat tiedot sieltä. Aikanaan kun puhuttiin elektroniikkateollisuuden alihankkijoista, puhuttiin samalla Nokia-riskistä. Tämä kuuluu juuri tähän kategoriaan. Ansainnan lähde voi olla yhteinen markkina, yhtiö, toimiala(!), jne vaikka yhtiöillä ensisilmäyksellä ei olisi mitään yhteistä.

Hajauttaminen ja aktiivinen riskinotto

Olemme jo todenneet, että keskitetyn salkun riski on selvästi korkeampi kuin hajautetun. Riskiä mitataan volatiliteetillä, eli keskihajonnalla, joka näkyy myös ensimmäisessä kuvassa. Kaikilla yhtiöillä ei ole silti samanlainen riski, joidenkin yhtiöiden pörssikurssit heiluvat muita selvästi enemmän, sekä hyvässä, että pahassa. Volatiliteetin lisäksi yhtiön lisäriski voi tulla velkaantuneisuudesta, kannattavuudesta, tuoteportfoliosta jne.

Tässä suhteessa keskitetyssä salkussa olisi syytä pohtia omistusten varsinaista riskiä. Keskitetty salkku ei oikein tykkäisi siitä, jos kaikki yhtiöt olisivat raskaasti velkaantuneita, tai käänneyhtiöitä, tai kannattamattomia. Ja jos olisivat, sitä tiukemmat riskienhallintasäännöt käyttöön.

Hajautetun salkun ehdottomasti parhaisiin puoliin kuuluu lisäriskin ottamisen mahdollisuus ilman, että riski karkaa käsistä. Mutta tämä edellyttää, että salkku on ennestään hyvin hajautettu ja poimintojen laatu hyvällä tasolla. Silloin on voit melko huoletta sijoittaa 10-15% salkun arvosta selvästi kohonneen riskin yhtiöihin. Ja ne voi juuri olla niitä käänneyhtiöitä jne. Yltiöpäisiin riskeihin ei silti pidä ryhtyä. Katso tarkasti alla oleva kuvio!

Kuvan lähde: Ghost Investor, Osakesijoittaminen I kurssimateriaali

Ajatellaan salkun rakennetta ikään kuin ruoka-annoksena. Laadukkaat yhtiöt ovat kuin salkun pihvi ja riskilliset yhtiöt toimivat salkun mausteena. Pihviä (vege tai liha, kumpi vain) on ihan ok syödä ilman mausteita, mutta mausteita ilman pihviä on jo täysin toinen juttu. Vaaleat katkoviivat kuvastavat salkun osien riskiä (modernin portfolioteorian hengen mukaisesti).

Jos muu salkku on kunnossa voit lisätä riskiä ilman että salkun riski kohoaa, mutta jos keskityt ainoastaan lisäriskiä sisältäviin yhtiöihin nousee salkun kokonaisriski suhteettomasti. Hajautetussa salkussakin saa siis pitää hauskaa!

Hajauttaminen yhteenveto

Riskien hallinta ei ole ainoa syy lähteä hajauttamaan. Hajauttamalla voit saada yhä uusia ansaintamahdollisuuksia salkkuusi, uusia toimialoja, eri maiden yhtiöitä, eikä tarvitse edes tietää mikä olisi toimialan paras yhtiö. Voit hankkia useita yhtiöitä samalta toimialalta niin halutessasi.

On kuitenkin pakko myöntää, että hajauttaja valitsee lähtökohtaisesti äkkirikastumisen mahdollisuuden pois. Sen sijaan tämä on hyvä tapa nostaa vaurastumisen todennäköisyyttä. Keskitetyssä salkussa oikea yhtiö voi vaurastuttaa ja jopa rikastuttaa omistajiaan satumaisella tavalla. Olisiko sittenkin tämä parempi valinta piensijoittajille?

Ota kuitenkin huomioon, että sijoittaminen on periaatteessa matemaattinen haaste. Jos yhtiö kasvaa tällä tavalla, mitä siitä voisi silloin maksaa? Näin teoriassa, mutta käytännössä psykologiset asiat tulevat vaikuttamaan erittäin paljon sijoittajan konkreettiseen tekemiseen.

Tästä löytyy huikea esimerkki Suomesta. Joitakin vuosia sitten vuosittaisen kateuspäivän kärkisijoille ilmestyi uusi nimi. Kävi ilmi, että henkilö oli sijoittanut parikymmentätuhatta euroa kryptovaluuttaan viitisen vuotta aikaisemmin ja kotiutti voitot, kun salkun arvo oli noussut 25 miljoonaan. Hän on ainut Suomessa, joka on tähän pystynyt, todennäköisesti hän on vain yksi harvoista maailmassa millään arvopaperilla.

Itse kysyn itseltäni aina näiden tarinoiden osalta, kuinka moni on epäonnistunut täysin vastaavalla sijoitustavalla? Eli all in yhteen sijoituskohteeseen ja toivotaan parasta. Ja jos se onnistuu, kuinka tiukasti osaisit pitää varoista kiinni? Uskaltaisitko olla kyydissä 20.000€:sta 25.000.000€ asti? Oikeasti? Itse olisin luovuttanut huomattavasti aikaisemmin, ehkä jo 30.000€:ssa…

Työurani aikana olen nähnyt jos jonkinlaisia salkkuja. Parhaiten ovat kuitenkin menestyneet kärsivälliset sijoittajat, joilla on ollut hajautettuja salkkuja täynnä laatuyhtiöitä. Liian usein on keskitetyn salkun ylituotto sulanut ennemmin tai myöhemmin väärien päätösten takia. Silloin on ollut ilmeistä, että tuotto on perustunut ainakin osittain väliaikaiseen tuuriin. Olen kyllä nähnyt menestystarinoitakin, mutta ihme kyllä nämäkin tyypit ovat lähteneet hajauttamaan salkkujaan, kun salkun koko on kasvanut tuntuvasti. Miksi? Koska keskitetty salkku vaatii läsnäoloa, jatkuvaa keskittymistä ja lisäksi se on luonut negatiivista stressiäkin. Siksi.

Itse en usko ylivoimaisuuteeni löytää jatkuvasti parhaimmat yhtiöt oikeilta toimialoilta, joten olen hajauttaja. Saan siis valita osakkeitani hiukan suurpiirteisemmin. Voin olla mukana hyvinkin monella toimialalla yhtä aikaa. Enkä tarvitsisi vahtia sijoituksia jatkuvasti. ”Tarvitsisi” sanon siksi, että seuraan kuitenkin päivittäin…….

Tärkeintä on ymmärtää omien sijoituspäätösten vaikutus salkun riskiin, tuotto-odotukseen ja salkunhallinnan ajankäyttöön. Omat hajauttamisen periaatteet kannattaa ehdottomasti kirjoittaa omaan sijoitussuunnitelmaan oli se sitten keskitetty tai hajautettu salkku.

Svenne Holmström

Svenne Holmström

Svenne Holmström on kokenut sijoitusalan ammattilainen. Hän toimi 16 vuotta pankkimaailmassa pääosin sijoitusten parissa ja perusti tämän jälkeen Ghost Investor sijoitusvalmennusyhtiön. Hänen innostava esiintymistapansa ja kyky esittää vaikeita asioita kansantajuisesti on kerännyt laajasti kiitosta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ghost Investor tarjoaa sijoittamisen, säästämisen ja talousasioiden verkkokursseja, webinaareja ja koulutuksia. Lisäksi tarjoamme henkilökohtaista taloudellista neuvontaa. Ghost Investor on osa Holmström Group Oy:tä.

044 7669568 | svenne ( a ) ghostinvestor.fi

http://ghostinvestor.fi/wp-content/uploads/2021/03/cropped-Ghost-Investor-logo.png
SV_LOGO_Holmstrom_Group_Oy_FI_413656_web