Osakepoimintaa, case pankit

Suora osakesijoittaminen ei ole sama asia kuin rahastosijoittaminen tai indeksisijoittaminen. Suoriin osakkeisiin sijoittava voi ostaa osakkeita täysin oikeaan aikaan, kun katsotaan indeksin kehitystä, mutta itse osakevalinta voi osoittautua vääräksi.

Suomalaisten pankkien tuotoissa on ollut todella merkittävää hajontaa edellisen sekä viiden että kymmenen vuoden aikana. Tämän blogin tarkoituksena on hiukan avata miksi näin on mennyt. Pyrin siis avaamaan, joitakin syitä siihen miksi meni niin kuin meni, tarkoituksenani ei ole jälkiviisastella.

Ihan spoilerina voin kertoa jo nyt, että osakkeen hintaan heijastuu aina yhtiön todellinen tekeminen. Jos menee hyvin, kurssi nousee, ellei mene riittävän hyvin kurssi ei nouse. Jotta kurssinousua kertyisi indeksiä enempää olisi yrityksen tuloskasvun oltava indeksin yhtiöiden yläpuolella. Ihan perustalousosaamista siis. Käytän yhteistyökumppanini Börsdatan palvelua tuttuun tapaan tähän.

Tässä kuviossa suomalaiset pankit edellisen 5 vuoden ajalta 2/2018 – 2/2023. Huipulla Oma Säästöpankki ja Ålandsbanken. Nordea on sitten jäänyt näistä melko paljon ja Aktian tuotto alittaa inflaation samalta ajalta.

Heti nähdään miksi osakepoimintaan kannattaa panostaa. Jotkut ovat muita parempia, niin se vain on. Sijoittajan kannalta jälkiviisastelu on aina helppoa, mutta akanoiden poimiminen jyvistä arvaamalla tulevaa ei ole helppoa. Tehdään siis valistuneita arvauksia ja toivotaan parasta.

Kiinnitä huomiota tapahtumiin ennen koronadippiä alkuvuonna 2020. Siihen mennessä Oma Säästöpankki ja Ålandsbanken olivat nousseet 35-40%, Nordea reilut noin 25%. Tässä vaiheessa ei oikein voinut tietää kuinka paljon nämä kaksi ensiksi mainittua nousisivat siitä.

Aktian osalta olihan se jo siinä vaiheessa murheellista. Kurssi oli jäänyt merkittävästi indeksistä, mutta lisäksi se oli valahtanut pakkaselle. Itse asiassa, ostamalla sitä 2/2018 olisi joutunut odottamaan kesään 2021 asti, ennen kuin se oli plussalla. Se on aika pitkä aika. Siinä vaiheessa Oma Säästöpankki ja Ålandsbanken olivat jo nousseet yli 60% kumpikin. Viimeistään siinä vaiheessa olisi ollut hyvä kysyä itseltään mistäköhän tämä johtuu.

Otin mukaan myös pidemmän 10v kuvan pankkien kehityksestä 2/2013 – 2/2023.

Oma Säästöpankki listautui vasta vuonna 2018, joten suora vertailu ei ole ihan reilua sen kannalta.

Kuviosta puuttuvat saadut osingot, mutta eivätkä ne tässä OMXH25 indeksissäkään ole huomioitu. Pankit ovat kieltämättä olleet hyviä osingonmaksajia yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Koronan synkimpinä hetkinä EKP suositteli pankkeja pidättäytymään maksamasta osinkoa. Ålandsbanken ei välittänyt tästä ja maksoi pienellä viiveellä tammikuussa 2021, mutta muut seurasivat ohjetta säntillisesti. Alla pankkien osakekohtainen osinko vuosittain ja osinkotuotto edelliseltä 10 vuodelta. Otin hiukan pidemmän jakson, jotta nähtäisiin tiettyjä trendejä paremmin.

Otathan huomioon, että vuodella viitataan sen tilikauden osinkoon ja osinkotuotolla jakohetken keskikurssiin.

Nordealla, Oma Säästöpankilla ja Ålandsbankenilla on yksi yhteinen tekijä, niiden osinko kasvaa. Aktian osinkohistoria on sen sijaan ollut todella vaihtelevaa. Tässähän herää välittömästi huoli miten tulos on kehittynyt, kun osinko ei ole kasvanut. Mutta ei mennä asioiden edelle.

Kurssikäyristä puuttuivat tosiaan osingot ja osinkotuotto on ollut mitä mainioin näissä.

Voidaan jo nyt todeta, että jokaista olisi ollut hyvää olla salkussa edellisen 5v aikana ja ryhmänä ovat vetäneet sijoittajan tuotot selvästi ylöspäin varsin tylsästä liiketoiminnasta huolimatta. Ei siis välttämättä tarvitse sijoittaa tekoälyyn tai uusiutuvaan energiaan saadakseen mainiota tuottoa. Tosin 10 vuoden käyrässä sekä Nordealla, että Aktialla tuotto jäi indeksiin verrattuna.

Ennen kuin vetää osingosta mitään sen syvempää johtopäätöstä olisi hyvää tutkia yhtiöiden historiallista osingonjakosuhdetta. Ehkä saamme selityksen Oma Säästöpankin maltilliseen osinkotuottoon?

Siellähän se, Oma Säästöpankki on varovainen osingonmaksaja. Valtaosa tuloksesta menee liiketoiminnan kehittämiseen. Oma Säästöpankki teki muuten huipputuloksen 2022, mutta päätti laskea osinkoaan 0,40€:oon. Tosin Vuosien 2020 ja 2021 osinkoihin liittyi kalavelkaa vuoden 2019 jakamatta jääneestä tuloksesta. Näin myös Nordealla, siksi osinkoa jaettiin peräti 130% vuoden 2020 tuloksesta (taulukossa 2021, jakopäivän mukaan).

Blogi jatkuu mainoksen jälkeen.

Osakesijoittaminen II, ammattimainen sijoittaminen

Yhtiöiden osingonjakopolitiikat ovat seuraavanlaisia (suoraan yhtiöiden kotisivuilta):

Aktian tavoitteena on maksaa 60-80 prosentin osinko tilikauden voitosta.

Nordea: Our aim is to pay out 60-70% of the profit of the financial year to shareholders. In addition, buy-backs are intended to be used for distributing excess capital to our shareholders.

OmaSp:n tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa, vähintään 20 % nettotuloksesta.

Ålandsbankenilla ei ilmeisesti ole osingonjakopolitiikkaa, tai sitten en vain löytänyt sitä.

Aktia tekee juuri niin kuin se lupaa, mutta kun yhdistät samankaltaisen osingonjakoprosentin ailahtelevaan osinkoon (joka ei ole nousutrendissä), ymmärtää jo tässä vaiheessa, että Aktia on jonkinlainen ongelmapesä. Kuinka vakavia ongelmia sillä on, ei vielä tällä tiedolla selviä. Nordea maksaa ruhtinaallista osinkoa suhteessa osinkopolitiikkaansakin.

Ålandsbankenin kasvava osingonjakosuhde pistää pahasti silmään. Osinko on noussut roimasti, mutta niin on tuloskin tarkasteluvälillä. Näin merkittävästi kasvava osingonjakosuhde asettaa haasteita Ålandsbankenin johdolle ja hallitukselle. Niinpä vuoden 2022 vuosikertomuksesta voidaan sivulla 156 lukea, että 1,60€ olisi varsinainen osinko ja 0,45€ lisäosinko. 1,60€:lla osingonjakosuhde olisi kohtuullinen 66%. Tämä lisäosinko ei ollut ihan kertajuttu, alla Ålandsbankenin osinkohistoria uudestaan:

Tilikauden 2019* osinkoesitys annettiin ennen koronarajoituksia 2/2020 ja maksettiin tammikuussa 2021. Siksi tämä taulukko on hiukan erilainen osinko/osake taulukkoon verrattuna. En löytänyt syytä lisäosingon maksamiseen. Tämä on yksi hyvä syy osallistua yhtiökokoukseen, siellä tätä olisi voinut kysyä, ellei sitä olisi suoraan selitetty.

Lisäosingolla tai ei, Ålandsbankenin osingon reippaaseen kasvuun löytyy hyvä selitys. Myynti ja tulos on kasvanut hurjaa vauhtia viimeisen 10v aikana. Nämä luvut ovat miljoonaa euroa.

Kun tämän vertaa Aktian vastaaviin lukuihin on eroa kuin yötä ja päivää…

Myynti ei kasva ja tulos polkee paikallaan. Ja se pomppu 2021 liittyy Taalerin yrityskauppaan, tämä ei siis ole orgaanista kasvua. Tämä onkin suurin syy siihen miksi Aktian kurssi ei vaan ole noussut, kun kerta kaikkiaan kasvua ei millään saada aikaiseksi.

Näitä kahta kuviota tutkimalla nähdään, mitä kautta pitkäaikaista kurssinousua syntyy. Kasvusta. Kasvun ei tarvitse olla päätä huimaavaa, mutta jotain kasvua pitää olla. Mieluiten trendinomaista kasvua.

Vertailun vuoksi alla Kemiran myynnin ja tuloksen kehitys.

Kemiralla on ollut samankaltaisia ongelmia kuin Aktialla. Liikevaihtoa kyllä syntyy, niin tulostakin (useimmiten), mutta mistään kasvusta ei voida puhua. Aktian ja Kemiran kurssit ovat polkeneet paikoillaan kauan, joskin ihan viime aikana Kemiran kurssi on taas herännyt.

Hyvä juttu olisi, jos myynti olisi kasvamaan päin, vaikka tulos ei, silloinhan potentiaalia olisi enemmän. Kurssi voi nousta vaikka myynti ei kasva, tästä taas UPM-Kymmene on hyvä esimerkki.

Tässä kannattavuus on parantunut selvästi, mutta jatkoa ajatelleen myynnin pitäisi nousta. Muuten tämän yhtiön hinta ei voi nousta selvästi. Tai voihan se, mutta silloin rakennetaan jokin kupla taas, ja arvonnousu ei perustu tekemiseen. Tekeminen on aina tärkeintä.

No tämän pienen kiertotien jälkeen palataan pankkimaailmaan. Jotta Aktiasta voisi maksaa selvästi enemmän tulisi yhtiön ensinnäkin myydä enemmän ja toisekseen parantaa kannattavuuttaan. Niitä sijoittajan tulisi seurata rinnakkain tässä yhtiössä.

Kun vertaa 2022 vuoteen 2010 nähdään samanlaista tulosta mutta selvästi suuremmalla liikevaihdolla. Taalerin integraatio ei ole siis edennyt yhtiön odotusten mukaisesti. Jos olisi onnistunut olisi tulos varmasti ollut lähempänä 100 miljoonaa kuin 50 miljoonaa.

Aktia ei tosin ole yksin haasteiden kanssa, Nordealla on vastaavia ongelmia. Nordea painii toki toisessa liigassa lukujen osalta, mutta ei sielläkään olla saatu kasvua aikaiseksi.

Nordea on huippukannattava, sen näkee kuviosta. Merkittävä osa myynnistä jää tulokseksi. Pankkien keskeinen tunnusluku kulu/tuottosuhde oli peräti 41,9%. Tätä ei voi laskea yllä olevan kuvion perusteella. Tämän pankin haasteena ei ole kannattavuus, se on todella hyvässä kunnossa, vaan mieluummin tuloskasvun puute.

Koska tulos ei ole noussut merkittävästi ei kurssinousullekaan ole ollut edellytyksiä. Nordean kurssi oli ennen finanssikriisiä parhaimmillaan 10€ tasolla, mutta siellä se oli vuodenvaihteessakin 2022/2023. Syy siihen, että Nordea pärjäsi tämän blogin 10v kurssikäyrässä on ihan käyrän alkuhetkestä. Mikäli tarkastelujakso olisi ollut 9v, olisi kurssinousu ollut pyöreä 0 tämän vuoden vuodenvaihteeseen verrattuna. Alla Nordean pörssikehitys:

Kun vertaa Aktian ja Nordean myynnin ja tuloksen kehitystä on molemmilla ollut samankaltaisia haasteita. Nämä yhtiöt ovat varmasti menneet yhtiöinä eteenpäin, mutta luvuissa kukaan ei sitä huomaa. Ja kun tekeminen ei edisty ei kurssikaan nouse.

Tämä onkin tämän blogin perusviesti. Jos haluamme vaurastua osakesijoittamisella on valittava kasvavia yhtiöitä. Niiden ei tarvitse kasvaa paljon, mutta ainakin jonkun verran. Muuten kurssi ei voi nousta. Tai voihan se tietysti, jos osaketta hinnoitellaan selvällä alennuksella ja sitä huomataan, mutta se on vain ohimenevää. Me haluamme löytää kannattavasti kasvavia yhtiöitä.

Nythän sekä Aktia, että Nordea ovat tarjonneet varsin hyvää osinkotuottoa, mutta sitä ei olisi pitänyt sijoittaa näihin uudestaan vaan toisiin yhtiöihin. Siksi en myöskään ole omien osakkeiden ostamisfani, sillä silloin en pysty päättämään miten kohdistan osinkojen uudelleensijoitukset.

Oma Säästöpankki on tässä joukossa se outo lintu. Tämähän on aggressiivisesti kasvava yhtiö. Vähän kuin pankkien Gofore. Yhtiö on kasvanut sekä orgaanisesti, että yritysostoilla. Viimeksi Oma Säästöpankki haukkasi Liedon Säästöpankin, joka sai Säästöpankkileirin varpailleen. Seuraavat yritysostot tulevat olemaan haastavampia toteuttaa, mutta eiköhän se siihenkin keinonsa löytää.

On hankalaa sanoa kuinka vertailukelpoisia tällaisen yritysostajan luvut loppujen lopuksi ovat, siksi tällainen numeroiden pyörittely ei riitä. Tämä on ehkä blogini toinen oppimisen kohta. Pelkästään seulontaohjelmalla ei vaan pärjää. Pitää katsoa mitä yhtiö tosiasiallisesti on tehnyt ja miten tulokseen päädyttiin.

Tosin jos minulla olisi vain yllä oleva kuvio käytössäni olisi vahva veikkaukseni, että kurssi on tällä jaksolla noussut, ellei yhtiöllä olisi ollut merkittävä yliarvostus tarkastelujakson alussa. Yhtiön myynti on yli kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa ja tulos kolminkertaistunut siitäkin huolimatta, että tulos hiukan laski viime vuodelta. Vuoden 2021 tuloksessa on mukana 22me positiivinen kertaerä.

Seulontaohjelmista voi sanoa sen, että luvut mitä niistä löytyy ei aina täsmää 1:1 yhtiöiden itse julkistamiin lukuihin koska niihin tehdään erilaisia korjauksia. Hyvänä puolena se, että kaikkia yhtiöitä kohdellaan samalla tavalla, joten luvut seulontaohjelman sisällä ovat keskenään vertailukelpoisia.

Katse eteenpäin

Todistettavasti Ålandsbankenilla ja Oma Säästöpankilla asiat luistavat hyvin. Aktialla ja Nordealla eriasteisia haasteita saada liiketoimintaansa kasvamaan. Nyt kun vuositulokset on tiedossa voidaan katsoa miltä arvostuskertoimet näyttävät näille.

Kaikki luvut Börsdatan palvelusta, paitsi K/T tunnuslukua, jonka keräsin pankkien Q4/2023 raporteista.

P/E ei ole ehkä paras tunnusluku tässä markkinatilanteessa, sen sijaan tuo P/B on oikein oiva tunnusluku pankkien analysoimiseen. Periaatteessa terveen peruspankin P/B:n tulisi olla karkeasti ottaen 1-1,5. Jos se valahtaa 0,7 alle on yleensä strong buy, mikäli pankissa ei ole mitään vikaa. Nyt kolmen P/B on korkeahko. Oma Säästöpankin ROE on poikkeuksellisen korkea peruspankiksi, joka kyllä mahdollistaa korkeamman P/B:n maksamista. Kunhan se pysyisi siellä…

Aktia on näistä edullisin johtuen heikosta kannattavuudesta ja kasvun puutteesta. Jotta siitä voisi maksaa nykyistä enemmän olisi ROE:n noustava verrokkien tasolle, muuten en näe mitään nousuvaraa kurssissa. Ålandsbankenin P/B on jo kipurajalla, ellei ylikin. Tuo taso edellyttää jatkossakin vahvaa tuloskasvua, muuten kurssi tulee alas. ROE on jo hyvä.

Minusta hyvinkin mielenkiintoinen yksityiskohta taulukossa liittyy K/T lukuun. Aktialla ja Ålandsbankenilla on selvästi korkeammat kulut suhteessa tuottoon, mutta siitä huolimatta Ålandsbanken pystyy tuottamaan 11,6% ROE. Panostamalla kulujen karsintaan voisi ROE nousta selvästi, tosin kulujen karsiminen tarkoittaa useimmiten samalla yt-neuvotteluja. On vaikeata nähdä miten palvelualalla voisi kasvaa karsimalla henkilöstöä.

Nordea puolestaan hakee valtuutusta mittavaan omien osakkeiden osto-ohjelmaan ruhtinaallisen osingon lisäksi. Tämä tukee sen kurssia ainakin väliaikaisesti. Pidemmällä tähtäimellä sen tulisi kuitenkin löytää uusi kasvuvaihe, muuten se valahtaa tuohon 10€ tuntumaan taas. Maailmalta löytyy Nordeaa kiinnostavampia pankkeja.

Tässä markkinatilanteessa pankit ottavat ilon irti korkeammasta korkotasosta. Tämä ajaa niiden tuloksia. Edellisen viiden vuoden aikana korkotuottoa on ollut varsin vaatimattomasti, joten yhtiöt ovatkin siirtäneet ansaintalogiikkansa palkkiotuottojen suuntaan. Tämä muutos aloitettiin jo ennen finanssikriisiä. Pankkien ansaintakyvyn pitäisi olla tässä tilanteessa suorastaan loistava. Tämän sijoittajat ovat oivaltaneet, siksi pankkien kurssit ovat kehittyneet hyvin viime vuoden aikana.

Eniten korkeammasta korosta hyötyy näistä todennäköisesti Oma Säästöpankki, joka vahvasti panostaa peruspankkiliiketoimintaan.

Vaikeinta lienee varainhoidossa, jossa kilpailu hyvistä asiakkaista on ollut kireää. Ei oikein riitä, että ne kilpailevat keskenään sillä rakennemuutos kohti digitaalista sijoitusneuvontaa ja digitaalista varainhoitoa on jo vahvasti meneillään. On siis löydettävä kestävä kilpailuetu tässä skabassa kun kaikki myyvät suunnilleen samankaltaisia tuotteita.

Siksi, ja ehkä yllättäen, näen edelleen, että peruspankkiliiketoiminnalla saattaisi pärjätä mainiosti vielä vuosia. Siis ottolainausta ja antolainausta, sekä sen päälle erilaisia lisäpalveluita. Tässä skabassa Oma Säästöpankki on vahvoilla. Vaarana kuitenkin se, että tulee vauhtisokeutta ja riskejä ei osata hinnoitella, tai välttää, antolainauksessa.

Suhtaudun varsin neutraalisti pankkialaan tällä hetkellä. Ålandsbankenin hinta on ihan tapissa, se ei kestä mitään vastoinkäymisiä. Muiden osalta melko harva asia puhuu myymisen puolesta, mutta toisaalta en näe merkittävää nousuvaraa enää näiltä tasoilta. Olisikohan se sitten se kuuluisa ”pidä” ja sijoita saadut osingot muualle? Siltä tuntuu.

En vastaa muiden tekemistä tai tekemättömistä sijoituspäätöksistä, vaikka ne perustuisivat suoraan kirjoituksiini. Jokainen päättää aina itse omista asioistaan ja vastaa niistä itse. Jälkikäteen on helppoa viisastella miten olisi pitänyt toimia.

Svenne

28.2.2023 klo 12:28 Atikkeli päivitetty. OMXH25 indeksissä osinkoja ei huomioida, ja artikkeli päivitetty vastaavasti. OMXH25GI indeksissä osingot sijoitetaan uudelleen ja sitä indeksiä esim. Seligsonin OMXH25 ETF seuraa.