Vaurastumislaskelmissa käytetään monesti osakemarkkinoiden oletetuksi vuotuiseksi tuotoksi 8-10 %. Jos vuotuinen tuotto olisi 10 %, tulisi pääoman kaksinkertaistua joka kahdeksas vuosi. Päätin selvittää, tutkimalla Suomen pörssin Benchmark indeksiä, kuinka todennäköistä tämä on oikeassa elämässä.
Tuttavallisemmin tätä Benchmark indeksiä tunnetaan Portfolioindeksinä. Otin osingot huomioon valitsemalla GI indeksin, jossa osingot sijoitetaan aina uudestaan. Indeksin lyhenne on OMXHBGI…
Tietolähteenä käytin Nasdaqin historiallisia kurssitietoja, joita vein Exceliin. Näiden tietojen pohjalta pystyin selvittämään eri jaksojen tuottohistoriaa ja miten tuotot jakaantuivat eri ajanjaksoilla. Nasdaqin tietojen avulla pääsin 3.7.2000 asti, ennen sitä ei löytynyt tietoja ainakaan tästä indeksistä. Viimeinen havainto on 2.9.2020.
Aloitetaan tappion todennäköisyydellä
Päästetään negatiiviset höyryt ilmaan katsomalla kuinka usein eripituiset sijoitusjaksot päättyvät tappiolle. Olen melkein kaikissa koulutuksissani sanonut, että sijoittaminen on aina pitkäaikaista, ja ilokseni pystyin todistamaan, että asian laita on edelleen tämä. Kuinka suuri osa sijoitusjaksoista päättyivät siis tappiolle?
| Sijoitusjakson pituus | Tappio | Tuotto |
| 1 v | 35 % | 65 % |
| 3 v | 32 % | 68 % |
| 5 v | 25 % | 75 % |
| 8 v | 15 % | 85 % |
Ja tämähän on iloinen uutinen eikö vain? Jos jaksaa roikkua mukana 8 vuotta olet 85 % tapauksista ollut plussalla 2000-luvulla. Tämä vastaa melko pitkälle niitä havaintoja, joita Kim Lindström on aikanaan tehnyt kirjassaan Onnistu Osakemarkkinoilla. Jatkossa tarkastellaan tässä nimenomaan sijoittamista kahdeksan vuoden jaksoissa.
Kurjuuden maksimoijille sikäli huonoja uutisia, että pääoman puolittuminen kahdeksassa vuodessa on onnistunut vain 2,1 % tapauksista, mutta toki, tämä on viisi kertaa todennäköisempää kuin salkun kolminkertaistuminen samalla ajanjaksolla…
Kysymys kuuluu, kun tuottoa tulee, paljonko sitä tulee?
Jos ajatellaan, että saadaan 10 % vuosittain olisi 1.000 € alkupääoman arvo, korkoa korolle, pitänyt kasvaa 2.143 €:on kahdeksassa vuodessa. Tähän pystyi 19,3 % kaikista kahdeksan vuoden jaksoista. On siis ollut varsin haastavaa saada 10 %:n vuotuista tuottoa korkoa korolle ainakaan olemalla indeksisijoittaja.
Tämän takia en itse juuri koskaan käytä 10 %:a laskelmissa, olen todennut sen aivan liian korkeaksi, tämän lisäksi suuri osa sijoittajista tulevat häviämään indeksille ihan samalla tavalla kuin rahastotkin. Tämä on ikävä fakta.
Itse olen käyttänyt 8 % melkein kaikissa laskelmissani. Silloin pääoman loppuarvon tulisi olla vähintään 1.851 € kahdeksan vuoden päästä, mutta minulle huonoja uutisia siinä mielessä, että tämänkin tuloksen saavutti vain 28,8% jaksoista. Kahdeksan prosenttia vuodessa ei sekään siis ole kovinkaan todennäköistä saavuttaa.
Jos halutaan havainnot, jotka edustavat enemmistön kaikista tuottojaksoista, tippui vuotuinen tuotto peräti 3,0 %:iin. Voidaan siis sanoa, jos historiallisia tietoja käytetään tulevaisuuden ennustamiseksi, että tuon rajan yli menevän tuoton saamisen todennäköisyys kahdeksan vuoden jaksolla on siis yhtä suuri kuin, että tuokin tuotto jää saamatta…
Kuten yllä olevasta taulukosta huomataan, oli tappion tekemisen todennäköisyys vain 15 %. Näin ollen 0-3 %:n vuotuisen tuoton saamisen todennäköisyys oli peräti 35 %! Tämä olisi siis todennäköisempää kuin yli 8 %:n tuoton saaminen!
Tuhannen euron salkun loppuarvo kahdeksan vuoden päästä päättyikin 1.200 – 1.300 €:n haarukkaan peräti 15,6 %:a jaksoista. Toiseksi yleisin loppupääoma oli 1.100 – 1.200 €, edustaen 13,4% jaksoista ja kolmanneksi yleisin oli 1.000 – 1.100 €. Tämän jälkeen oli iso loikka neljänneksi yleisimpään loppupääomaan, joka oli 2.100 – 2.200 €, se edusti vain 4,9% jaksoista, muut sadan euron väliset jaksot sijoittuivat melko tasaisesti aina 2.600 – 2.700€:on asti.
Pääoman loppuarvo päättyi 51,7%, siis noin joka toinen kerta tapauksista vähintään omilleen, mutta enintään 1700€:on. Tuo 1700€ edustaa noin 6,88 %:n vuotuista tuottoa.
Entä onnenpekat?
Ainahan on joku, joka onnistuu ajoittamaan ostokset prikulleen oikein ja saa ruhtinaallista tuottoa. Itse en kuulu tähän joukkoon. Salkun kolminkertaistuminen 8 vuoden jaksoissa olikin onnistunut 0,4% tapauksista. Nämä kaikki saavutettiin vain ja ainoastaan ostamalla indeksiä suunnilleen maliskuussa 2009. Oli ruhtinaalliset 11 päivää aikaa, tarkalleen ottaen 21.2. – 7.3.2009, tehdä nämä ostokset, koska muutoin salkun kolminkertaistuminen tässä ajassa ei ole onnistunut koko 2000-luvulla.
Salkun kolminkertaistuminen indeksisijoittamisen avulla ei muuten onnistunut kertaakaan 1, 3 ja 5 vuoden jaksoilla. Kaksinkertaistuminenkin oli harvinaista herkkua, kun tutkin eri sarjoja. Tämä on toki luonnollista, indeksi ei liiku yhtä vikkelästi kuin yksittäiset osakkeet.
Ja entä tuo 10 %?
Kymmenen prosentin vuotuisen bruttotuoton saaminen olisi hyvä tulos, ja tosiaan 19,7 % kaikista 8 vuoden jaksoista johtivat tällaiseen tulokseen. Kun sen sijaan pidentää tarkastelujaksoa vaikkapa 12 vuoteen pystyivät enää 3,7 % kaikista 12 vuoden jaksoista ylläpitämään tuon tuottotason. Pidempiä jaksoja ei oikein kannata laskea, kun historiatietoja on vain rajallisesti.
Voidaan siis virallisestikin heittää tällaiset 10 %/vuosi tuotto-odotukset romukuoppaan, koska tällaisen bruttotuoton ylläpitäminen vaatii käytännössä sen, että olet selvästi etevämpi sijoittaja kuin muut sekä ajoituksen, että osakepoiminnan osalta. Ihan vain peesaamalla Suomi-indeksejä tämä on varsin epätodennäköistä.
Tämän lisäksi keskuspankkien valtavat tukipaketit eivät ole päästäneet markkinoita normaaliin suhdannesykliin koko 2010-luvulla, joten jos ei edes keskuspankkien rahan avulla päästä siihen kuin vaivoin, niin milloin sitten?
Yhteenveto
Sijoittajan on jatkuvasti pidettävä jalat maassa koska tilanne elää jatkuvasti. Tavanomaiset suhdanteet tarjoavat mielenkiintoisia tilanteita ajoittamiseen, ja siten tuottojen nostamiseen, mutta kuten kirjoituksestani voi huomata, on täydellisen hyödyn repiminen ennemminkin tuurista kiinni.
Normaalijakauma toimii varsin hyvin, kun tarkastellaan asiaa kahdeksan vuoden jaksoissa, mutta tuottojen pääpaino on varsin matala. Tämä tuli minulle ainakin yllätyksenä. Itse olisin luullut, että korkeimmat pylväät löytyisivät 1.400-1.700 €:n paikkeilla, mutta näin ei nyt ollut.
Sijoitussuunnitelman näkökulmasta on siis syytä asettaa tuottotavoitteet kohtuulliselle tasolle, ettei tavoitteiden saavuttaminen vaarannu turhaan. Todellisen tuoton saa selville vasta jälkikäteen, mutta tavoitteet asetetaan sijoituksen alussa.
