Siirry sisältöön
Takana on mainio sijoitusvuosi kaiken kaikkiaan. Pörssit kautta maailman olivat nousussa, eikä syyttä. Viime vuonna tähän aikaan pörssit kautta maailman olivat selvästi aliarvostetut, USA:ta ja Intiaa lukuun ottamatta. Paikallisissa valuutoissa nekin nousivat, mutta eurosijoittajan näkökulmasta noihin ei olisi pitänyt sijoittaa vuonna 2025, ainakaan indeksitasolla. USA:n tuotto jäi noin 6%:iin ja Intian noin -7 %:iin.
Arvioidakseen onko indeksi yli- vai aliarvostettu voidaan käyttää 12kk eteenpäin katsovaa P/E lukua. Siinä on siis inhimillinen tekijä mukana, eli analyytikoiden ennusteet. Tässä on mainio lähde eri markkinoiden tarkastelemiseen. Toki ihan suoraan ei voi sokkona lähteä sijoittamaan markkinoille, vaikka tuntuu edulliselta. Eduksi on ymmärtää miksi taso on niin kuin on. Esimerkiksi USA on ollut kallis jo pidemmän aikaa, mikä taas johtuu Mag7 yhtiöiden mahtavasta menestyksestä. Toisaalta Latinalais-Amerikka on ollut hyvin edullinen ja se johtuu poliittisesta epävakaudesta. Alueen tuotto on ollut hyvä.
Itse vältin pääosin USA:ta viime vuonna kohonneiden arvostuskertoimien takia. En myöskään sijoittanut AI yhtiöihin tai Mag7 yhtiöihin. Pieni tarkkailupositio oli tosin Intelissä, mutta se lensi ulos syksyllä salkusta. USA:n alipaino osoittautui hyväksi vedoksi, mutta se tuli oikeastaan tuurilla dollarin takia. S&P500 indeksi tuotti kuitenkin 17 % paikallisessa valuutassa.
Oma fokus oli Euroopassa ja pankkisektorilla. Se nosti salkun tuottoja huomattavasti. Vuosi päättyi 24,73 % nousuun, mikä on oikein kelvollinen tulos minusta. Toki se riippuu mihin sitä verrataan. OMXHGI nousi peräti 36,4 %, joten siihen nähden tulos on huono. Tosin, vuoden aikana Suomipaino on vaihdellut 45-50 % tienoilla, joten se ei ole ihan vertailukelpoinen. MSCI World puolestaan nousi 7,9 %, mutta sekään ei ole vertailukelpoinen, sillä siinä USA on edustettuna yli 70 % painolla. Pitää siis vain todeta, että oli hyvä vuosi.
Salkun allokointi maittain paljastaa, että pidän Euroopasta aika paljon. Myös kehittyvät markkinat saa olla mukana. USA:kin on mukana pienellä painolla.
Salkkuni on hiukan doupattu. Sijoitusaste on ollut vuoden mittaan noin 110-115 %. Pientä velkavipua on käytetty. Jälkikäteen tarkasteltuna olisi pitänyt olla rohkeampi. Mutta matkan varrella olen oppinut olemaan nöyrä markkinoiden edessä, pitää ottaa riskiä omalla riskinsietokyvyllä, ja tuolla vivulla minua ei ihan heti putsata markkinoilta mahdollisissa romahduksissa.
Tänä vuonna olen ollut poikkeuksellisen aktiivinen markkinoilla. Tein yhteensä 24 poimintaa ja 16 myyntiä. Jokainen myyty osake tai rahasto on noussut myynnin jälkeen, joten siinä mielessä ei olisi tarvinnut myydä. Tosin osa myynneistä liittyi riskien hallintaan ja osa verojen suunnitteluun. Puhtaita myyntejä, missä siis otin näkemystä oli viisi kappaletta.
Vuoden aikana päivitin Excel seurantaani huomattavasti ja sain käyttööni erittäin mielenkiintoista tietoa. Vuodesta 2021 olen kirjannut ylös salkkujen yhteisarvot päivittäin. Tuon ansiosta olen pystynyt tekemään salkusta fiktiivisen rahaston. Alkuarvo oli 100 ja aina kun sijoitin lisää uutta pääomaa sain uusia osuuksia, ja kun nostin ulos vähensin osuuksia. Tämä aikaansaa myös sen, että pystyn tarkasti seuraamaan, miten salkku on todellakin tuottanut kauppojen ja rahaliikenteen jälkeenkin. Salkussa tehdyt kaupat eivät vaikuta osuuksien määrään.
Osingot kirjautuvat myös aina oikein, sillä pidän sijoituksiin liittyvät tilit erillään käyttötileistä. Tämä on muutenkin välttämättömyys, sillä olen hajauttanut osakeomistukset monen palveluntarjoajan arvo-osuustileihin. Pakko siis seurata kokonaisuutta, jotta tietää missä mennään. Olen pitänyt tarkkaa kirjaa rahaliikenteestä jo vuodesta 2010, eli tiedän sentilleen minkä verran olen sijoittanut uutta rahaa, ja minkä verran olen nostanut ulos esimerkiksi kulutukseen. Ja kyllä, ei ne rahat ole siellä vain vanhoille päiville.
Alla on kuvio, joka kertoo miten salkun arvo on muuttunut tänä vuonna.
Käyrä on hyvin samannäköinen kuin moni indeksikin. Trumpin sekoilut eivät jääneet huomaamatta minultakaan. Ei näitä voi etukäteen tietää. Oleellista ei kuitenkaan ole tuijottaa yhden vuoden tuottoa, vaan se, että valittu strategia toimii myös pidemmällä tähtäimellä hyvin.
Se, että tein salkustani fiktiivisen rahaston tuo mukanaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Pystyn nimittäin laskemaan salkun keskeisimmät riski- ja tuottomittarit.
• Beta (1v) 0,62 (vertailuindeksi OMXH25GI)
• Volatiliteetti (1v) 11,2 %
• Alpha (1v) 0,2 % (riskitön korko Eur12 ja vertailuindeksi OMXH25GI)
• Sharpe 2,2
Markkinoilla, ja etenkin rahastonhoitajien keskuudessa, positiivisen Alphan, eli aikaansaadun lisäarvon metsästäminen on keskeistä. Niin minullakin. 66,7% 1v jaksoista tänä vuonna (liukuva seuranta vuoden takaiseen) 1v Alpha oli plussalla ja 33,3 % miinuksella. Alpha vaihteli -4,5 % ja 5,1 % välillä. Keskiarvo oli 0,7 %. Alpha olisi ollut selvästi korkeampi, jos olisin valinnut vertailuindeksiksi MSCI World, mutta nyt käytin OMXH25GI. Korkeammalla volatiliteetilla Alpha olisi miinuksella. Minulle on siis keskeistä tarkkailla salkun volatiliteettia, sillä se voi auttaa saamaan ylituottoa kun markkinoilla menee huonosti.
Kuten tunnusluvuista (ja ihan suoraan käyrästäkin) näkyy keskityn paljon riskien hallintaan. Näinkin matalaa Betaa ja volatiliteettia ei ole helppoa saavuttaa. Mutta oma sijoitusstrategiani selittää valtaosan tästä, eli toimin pääosin arvosijoittajana, mutta myös osittain laatusijoittajana. Arvoyhtiöillä on tunnetusti matalampi volatiliteetti kuin kasvuyhtiöillä. Lisäksi salkun koostumuksella on vaikutusta, sillä Beta tulee suoraan vertailuindeksistä, joka tosiaan OMXH25GI, ja salkkuni sisällöstä alle puolet on Suomi yhtiöissä, kuten edellä mainitsinkin.
Koska käytän pientä velkavipua olisi oletettavaa, että volatiliteetti nousisi. Estääkseni tätä hajautan salkkua laajasti ja harkitsen tarkasti miltä haluan sen näyttävän. Salkussa on yhteensä 29 eri yhtiötä ja 9 rahastoa. Osakkeista 26/29 maksavat osinkoa. Rahastoilla tarkoitan aktiivisesti hallinnoituja rahastoja, ETF:iä ja indeksirahastoja. Mitään PE rahastoja ei ole eikä listaamattomia osakkeitakaan. Niistä en ole kiinnostunut.
Ensi vuonna tavoitteenani on hajauttaa vielä lisää, sillä kiikarissa on useita yhtiöitä, joiden pitäisi olla salkussa. Haluan hajauttaa yli 30 osakkeeseen. Mukaan haluaisin poimia ainakin yhden rahaston, että pääsen tasakymppiin niissä. Lisähajauttamisella salkun riski ei juurikaan laske, mutta voin saada uusia tapoja ansaita. Siksi jokaisen uuden yhtiön tai rahaston on oltava jollain tavalla erilainen salkun muihin omistuksiin verrattuna.
Salkun suorien osakkeiden toimialahajautus on minusta ihan hyvä tällä hetkellä, mutta tässä on muutama toimiala, johon haluaisin panostaa lisää.
Terveydenhuoltopalvelut ja REIT yhtiöt kiinnostaa, joten niitä alan tutkimaan tarkemmin seuraavaksi. Pankkisektori on melko raskas tässä, se ei saisi nousta yli 20%:iin. Eli kaikki uudet sijoitukset johonkin muuhun kuin pankkeihin. Nordeaa en tosin omista. Salkun suorien osakkeiden keskeisimmät salkkupainolla painotetut tunnsluvut ovat seuraavat:
- P/E 17,2
- P/B 3,0
- P/S 2,6
- ROE 12,7 %
- Osinkotuotto 4,1 %
- Osingon jakosuhde 54,1 %
- 3v tuloskasvu 4,9 % p.a.
- 3v liikevaihdon kasvu 6,2 % p.a.
- Omavaraisuusaste 38,9 %
Tästä näkee, että ei se salkku ihan perinteinen arvosalkku ole. Markkinoilla ei ole halpaa ja se näkyy salkussakin. Ilahduttavaa on ROE, jota olen saanut hilattua ylös. Se on roikkunut 10% tienoilla iät ja ajat, joten salkun laatu on kohentunut.
Salkkuni tarkkaa sisältöä tai sen kokoa ei ole julkista tietoa, siksi en sen enempää avaa omistuksia. Mitä olen muilta sijoitusaktiiveilta kuullut summien avaamisesta, niin siitä seuraa vain kaksi palautetta. Toinen on paheksuntaa ja epämääräiset rahanpyynnöt jos salkun koko on jonkun mielestä liian suuri. Ja toinen väheksyntää, jos salkun koko on jonkun mielestä liian pieni. Oikeata summaa ei näköjään ole olemassa, joten jatkan salamyhkäisellä linjallani. Ei lääkärikään avaa omaa sairaushistoriaansa julkisesti, mutta voi silti olla ihan pätevä, mutta tällä alalla niin tuttu ”what’s your wealth” alkaa olemaan niin väsynyttä.
Efter Nio ohjelman juontaja Janne Grönroos haastoi minut loppuvuonna sijoituskilpailuun. Sijoitettiin molemmat tuhat euroa oikeata rahaa. Sen enempää sääntöjä ei ole. Saa siis treidata miten haluaa, mutta oikealla rahalla kuluilla on merkitystä, pitää olla harkitsevainen. Kysymys kuuluu, olisimmeko jotenkin parempia tai fiksumpia, jos summa olisi ollut kymppitonni, tai satatonnia? Ja tuo tonni oli revitty ihan omista palkkatuloista. Muuttuisiko näkökulma, jos aloitussumma olisi peritty? Ei ne summat merkitse mitään.
Ensi vuonna en odota yhtä hyvää tuottoa. Kun katsoo edellä alussa mainitun linkin käyriä näkee, että parhaat aliarvostukset on nyt siivottu pois, joten helppoja tuottoja ei ole. Uskon kuitenkin, että vielä niitä arvoyhtiöitä löytyy. Hyviä teemoja lienevät Eurooppalaiset pienet yhtiöt, arvoyhtiöt yleisesti, ja kehittyvät markkinat yleisesti.
Panostan jatkossakin hyvään riskienhallintaan, enkä päästä mikään yhtiö liian suureksi salkussa. Haamurajana olen pitänyt 10 %, ja tällä hetkellä suurin omistus on 9,3 %. Haluan myös kehittyä riskienhallinnassa siten, että möisin pois virhesijoituksia selvästi aikaisemmassa vaiheessa. Olen ollut turhan kärsivällinen niissä, ja se nakertaa tuottoja. Ehkä on vain niin, ettei halua myöntää tehneensä virhettä? Aika moni samaistunee tähän, voisin kuvitella.
Excelissä minulla on -7% varoitus hankinnasta. Eli jos hinta menee tuota enemmän miinukselle hankinnasta, niin ulos vaan surutta. Tällaisia on nyt 8 kpl… Excelissä minulla on myös -15% varoitus edellisestä huipusta. Eli kun yhtiö on tehnyt oman huippunsa ja laskenut siitä 15% on se yleensä merkki jostain suuremmasta laskusta. Ei aina toki. Tällaisia salkussa on 5 kpl. Niistä kolme on selvässä laskutrendissä vielä, vastoin yleistä markkinaa tai sektoria missä toimivat… Aina löytyy skarpattavaa.
Ai niin, se 150€/kk säästö Keskoon jäi mainitsematta. Se jatkui koko vuoden aikana suunnitelman mukaan ja tulee jatkumaan vuonna 2026 myös. Nämä 12 ostoa, eivät ole mukana aiemmin mainituissa poiminnoissa. Tammikuussa tulee seuraava osinko. Tämä säästöprosessi on ollut minulle erityisen mieluisa prosessi. Olen saanut siitä mainion muistutuksen takavuosien vaurastumisen alkuajoista. On todella kivaa seurata sitä noin seikkaperäisesti ja ymmärtää mitä matkan varrella tapahtuu, ja mitä kaikkea se suoratuotto mahdollistaa jo nyt, niin halutessaan.
On paljon hauskempaa nähdä miten vaurastuminen tuossa 150€/kk prosessissa edistyy, kuin hallinnoida sitä omaa muuta salkkua. Se hallinnointi puolestaan tarjoaa älyllistä haastetta ja on hurjan mielenkiintoista. Mutta vastuu painaa myös. Eli kaiken kaikkiaan saan pitää hauskaa ja ylläpitää mielenkiintoa samalla. Minusta se on kiva kombo, josta on hyvä jatkaa!
Svenne
